Varsinainen Sykiälä (Sykelä)

 

Kylämaisemaa hallitsi 85 metrin korkeuteen meren pinnasta kohonnut harjanteenomainen mäki, jonka päälle ja ympäristöön pääosa asutukses­ta ja viljelyksistä oli ryhmittynyt. Kylän osina tunnettiin Eskopää, He­pokorpi, Hiekkoiaho, Honkkoi, Kyläpää ja Riikkilöi. Sykiälän ja Mustanmäen asemaseudun rajana pidettiin Sotko-ojaa.

 

Kylänosa       Nimi         ha                    Asukkaita 1870-luvulla

Sykiälä 1 Heinola                                    Kurppa, Hietanen, Havia

Sykiälä 2 Hovimaa                                  Ei 1870 luvulla merkintää (Kruununpuisto)

Sykiälä 3 Käiväräinen                         Kurppa, Käiväräinen, Mattinen

Sykiälä 4 Mäkelä                                     Kurppa, Havia, Viuhko

Sykiälä 5 Pekkola                              Kurppa, Mannonen

Sykiälä 6 Rouvari                                    Rouvari

Sykiälä  torpparit, itselliset                     Jukeroinen, Kutilainen, Vesterinen, Töllinen

 

Sykiälän talokartta

 

Läh­dettäessä siitä maantietä pitkin kulkemaan Sykiälään oli loivan mäen yläpäässä tien oikealla puolella venäläisen emigrantin

(1) Pekka (Petter) Petroffin talo peltoaukean keskellä.

Kärrytie vei Hiekkoiaholle. Siellä asuivat

(2) Paavo 1889 ja Olga Kihl­ström /Muuraar-Paavo,

         Aarne,

(3) Ulla 1879 (Kyynäräinen) Koli, Juhana Kolin leski

(4) Risto 1897 ja Iida 1899 Rouvari /Miko Ulla Risto 

  Kyllikki 1930, Raimo 1932, Anja 1934. Raili 1936 (Kukkaro), Teuvo 1939, Maija 1941, Seppo 1944

(5) sisarukset Alma  ja Juho Valkonen

         Hiekkoiahon kupeessa oli Viuhkoaho, jossa oli tapana polttaa juhannuskokkoja.

(6) Ville 1894-1983  Rouvali Kuolemajärveltä. I pso Hilda-Maria 1893-1937 (Hämäläinen) Koivistolta.  Lapset Rauha 1919-2010 Myllykoski, Tauno 1921-1941 kaatui Parikkalassa Tyrjässä ja Urho 1926-1989 Myllykoski. II pso Alma 1905-93 (Pentikäinen)

         Eero, Onni Kurppa -30

         Tasa­maata jälkeen alkoi ristpetäjistään aika­naan tunnettu Huuvekorvemäki.

(7) Kristian Mannonen 1859-1936 /Kaapre Ristiani. Pso Ulla 1868-1934 (Hietanen)

      Lapset:

      Herman 1887-1888, Anni 1891-1893, Helena 1894-1979 Aura, Ida 1897-1898, Mikkel 1899-1900, Edvard 1901-1903, Aina 1904-1904, Kaarlo 1905-1906, Kalle 1907-1964 Kuopio  

      Paavali (Paavo) 1913-1944 kaatui ja hukkui Vuokseen Oravaniemessä. Pso Rauha 1919 Rouvali (6).    Lapset: Terttu Marjatta 1941 evakossa Tyrväällä ja Leena Tellervo 1943 Sykiälä.

    

     Helena avioitui Kuuterselkään Adam Vesterisen kanssa. Kalle lähti Koivistolle ja toimi siellä valokuvaajan. Oli ylikersantti ja kirjoilla jo sodan aikana Kuopiossa. Paavo hoiti tilaa ja sodan aikana Rauha. Paavosta tuli ammattisotilas ja kaatuessaan 18.6.1944 hän oli vääpeli.

(8) vuonna 1893 rakennettu kansa­koulu, jossa Amalia 1900 Kakko ja Maria Rontu (alakoulu) toimivat opettajina.

Tunnetuin ja pitkäaikaisin koulun opettajista oli lujaa järjestystä pi­tänyt Karl Enberg/Ukko Eenpeer. Koulupiiri oli aikanaan hyvin laaja ulottuen osittain Neuvolan, Kirjavalan ja Vammeljärven kyliinkin Uu­denkirkon kunnan puolelle. Piiri supistui sitä mukaa kuin uusia kouluja rakennettiin.

Välittömästi koulun jälkeen erkanivat vastakkaisiin suuntiin kylätie Uu­dellesahalle ja kyläkujaset (kylätie) Sykiälän mäelle/Hauvvee määele.

Tästä alkoi myös Kyläpää-niminen kylänosa sekä maantien että kyläku­jasten suunnassa.

 (9) livar 1900 ja Ida 1906 (Hietanen) Nikkanen

         Pirkko 1933 (Sjöholm), Martti 1936, Kaija 1937 (Ruotsissa), Heikki 1939, Katri –41 (Ruotsissa), Pekka –43, Paula-45 (Ruotsissa)

(10) Raudusta muuttaneet Viktor ja Hetti Kurikka.

(11) Maria 1879 (Lempiäinen) Kurppa / Vil­le Taaveti 1864-1925 Mari > tr Saima 1911 (Katajamäki)

         Maria Kurpan vuokralaise­na asui venäläinen emigrantti rouva Anna Morosoff

(12) Antti 1883 ja Fanni 1888 Liski. Valk­järveltä muuttanut Antilla oli paja

(13) Matti 1875-1956 ja Aino 1881-1968 (Toivonen) Kurppa

        Herman 1902-73 ja Martta 1904-66 (Havia),

        Ida 1906-50 (Kaskinen), Anna 1906-77 (Kilpeläinen), Lyyli 1911 (Jokitalo)

(14). Anni 1861 Bister ja hänen vävynsä Juho 1901 Pekonen per­heineen asuivat. entisessä venäläisessä huvilassa  Viljo 1928, Sirkka 1931, Aira 1933, Aune 1937, Veikko1937, Mirja 1939

(15) Raudus­ta kylään muuttaneet Antti ja Loviisa Nuija

         Johannes 1915-1942, Ilmari 1918, Seemi 1921-1985

Nuijat asuivat umpikartanon tapaisessa talossa, jonka aikaisemmin omistivat Matti 1865 ja Anni 1864 Paju. An­ni-emäntä oli laajalti tunnettu sanavalmiudestaan ja ehtymättömistä sananlaskuistaan.

(16) Loviisa 1887-1947 (Kurppa) pso Herman 1879-1927 Rouvari

         Tyyne 1908 (Kurppa), Viljo 1918 (Terho), Kerttu 1913 (Huumonen?)

(17) Iida Rou­vari. Iidan miesvainaja/Hoi Miko Hermaan oli mai­nio kertomaan tarinoita erityisesti lapsille. Martta, Toini 1922, Yrjö 1926

(18) Ville 1881 ja Ulla 1887 (Rouvari) Lempiäinen.

(19) Juhana 1896-1965 ja Tyyne1908-73 (Rouvari) Kurppa

        Esko 1932

(20) Ville 1882 ja Anni 1885-1947 (Vesterinen) Rouvari

        Villiam 1907-1988, Kalle 1909-38, Mikko 1911, Hilma 1916, Selma 1920 (Popoff),

        Veera 1924 (Lammi), Taimi 1927 (Tynys), Sanna 1930 (Liutu)

(21) Toivo Hietanen  ja Miina (Pentikäinen)> Esko asuivat entisessä Hasasen mökissä

(22) sisarukset Anni 1895 ja Juho 1897 Valkonen.

(23) Mikko 1881-1948 ja Loviisa 1883 Rouvari / Penu Mikko.

        Aino 1910, Elvi 1912, Reino, 1914, Oiva 1918,

(24) Mikko 1900 ja Elsa 1897(Vesterinen) Mannonen Mikon äiti Maria 1874 (Vesterinen)

        Aarne, Erkki 1929

Talon piha­piiri levittäytyi somaksi nurmikoksi - Kaaprelais nurmeeks. Kylän uk­kojen oli tapana kokoontua siihen tarinoimaan.

(25) Herman 1894-1965 ja Loviisa 1898-1978 (Nikkanen) Kurppa

        Tahvolaisii kujaset, toisella nimellä Hepokorve kujaset - Hepokorven kautta Suurellejoelle.

        Sen varrella asuivat

(26) Salomon Kurpan /Tahvo Salamuni perilliset,

        Herman 1898-1932 ja Alma 1905 (Pentikäinen) Kurppa

                  Eero 1923, Lempi 1926, Onni 1930

(27) Herman 1894 ja Eeva 1896 Töllinen,

(28) Kristian (Risto) 1901-47 ja Iida 1908 (Rouvali) Hietanen  

        Pentti 1930, Silja 1934

(29) Juho 1908-53 ja Elvi 1912 (Rouvali) Hietanen.

        Tenho Juhani 1939, Raija 1943 (Rajalin)

Kun palattiin takaisin Kaaprelais nurmele ja jatkettiin matkaa pitkin kyläkujasia, oli heti edessä lyhyt jyrkkä mäki - Mäkeläisii mäki -, joka talvisin oli mäenlaskijoiden ahkerassa käytössä. Nyt tultiinkin jo kylän korkeimmalle mäen harjanteelle, josta aluksi erkanivat kujaset - livose kujaset - alas vasemmalle Riikkilöihin. Kujasten varrella asuivat

(30) Joonas 1895 ja Tilda 1897 ( Kihlström) Iivonen ja Valkjärveltä muuttaneet

(31) Juho 1894 ja Hilda 1897 Mörö.

         Kerttu 1920, Esteri 1921 Aimo 1929, Irja 1926, Mirja 1927, Kaino 1928, Leo 1930,

        

Mäen harjanteella tien oikealla puolella melko lähekkäin olivat

(32) Adam 1877-1946 ja Katri 1881-1950 (Vesterinen)Kurppa

         Aino 1904-95, Kaarlo 1905-78, Ida 1908-89, Alina 1910-87 (Ryyppö), Laina 1916-94 (Terho),

         Toini 1919 (Hirsi), Kaarlo 1905-78 ja Lilja 1910-2010 (Mannonen) Kurppa

Eeva 1936, Kaarina 1937, Helka 1937, Hannu 1943

(33) Ristina 1881(Kyynäräinen) Hietanen Tommilais Kr

         Lyyli 1909, Aino jäi Sykiälään, Vilho 1919

(34) Väinö 1912-56 ja Impi 1908-91 (Seppänen) Kurppa

         Aira 1942, Ulla 1944

(35) Herman 1894-1971 ja Ulla 1889-1964 (Kurppa) Hietanen

        Toini1922-2012 (Rouvari), Eevi 1926, Laina1929 (Tähkäluoto) , Pentti 1931

(36) Helena 1886-1966 (Kurppa) pso Juho Yp 1881-1931 Koisti

         Väinö 1911, Uuno 1922

(37) Esa 1884 ja Aino 1884 Hyytiäinen Muolaasta muut­taneet 1932

Johannes Viljam 1906 Väinö 1908, Eino 1913, Vieno 1915, Bertta 1917, Aili 1919, Lauri 1921, Hilkka 1924

(38) Mooses 1886-1975 ja Hilja 1890-1934 (Varjus) Kurppa.

         Hilja 1917, Kaarlo 1920-86, Lauri 1923, Saima 1929 (Tuomi)

(39) sisarusten Paavo 1891, Ristina 1880 ja Aino 1897 Käiväräisen /Kaali-Paavo talo.

         Samassa pihapiirissä asuivat myös sisarukset

(40) Emma ja Alina 1909 Käiväräinen.

(41) Samuli 1865-1941 Kurppa pso Maijastiina 1856-1896 (Lempiäinen)

         Katri 1894

(42) Risto 1908-74 ja Martta 1909 (Mannonen) Kurppa.

         Maija Liisa 1936 (Kataja)

Nyt olivat edessä peltojen keskitse vievät savikujaset, kuivana kesänä runsaasti pölyävinä ja syyssateilla savivelliksi muuttuneina. Ne veivät Honkkoille, jossa ne jakautuivat kahteen haaraan, vasen, nyt jo kuivem­pana kangas- ja metsämaastoon suuntautuneena, vei Suurenjoen varrel­la sijainneille kyläläisten niityille.

(43) Paa­vo 1885 ja Tilda 1888 (Hietanen) Käiväräinen

          Aino 1908, Viljo, Eino, Saima, Pentti 1930

Asuntona heillä oli erikoislaatuisin koristeluin va­rustettu, aikanaan venäläisille kesävieraille vuokrattavaksi tarkoitettu kaksikerroksinen talo. Leikinlaskijana ja aina hyvätuulisena tunnettu Tuomaa Paavo piti kylän poikien tukat muodin mukaisena.

(44) Maria 1886 (Paju) Käiväräisen  pso Herman 1880

         Lempi 1910 Hugo, Elma, 1917-89,Arvi 1920

(45) Hilma Paju.

Kujaset veivät halki asumattomien seutujen aluksi kyläläisten niittyjen Sakastin, Vajovan ja Majjoin tuntumassa ja myöhemmin parikilometrisen met­sämaan läpi Suurenjoen varrelle, jossa kaukana muista naapureista asui venäläisen emigrantin

(46) Ivan Fadejeffin perikunta. Uudenkirkon puolella olleeseen naapurikylään Neuvolaan johtavaa maantietä pitkin tultiin Kyläpään jälkeen Riikkilöihin. Siinä vanhat hiekkakuopat tarjosivat istuskelu- ja kokoontumispaikkoja, joissa nuo­ret miehet tapasivat pelata korttia kesäaikana.

(47) Risto 1898-1970 ja Elsa 1902-77 (Töllinen) Kurppa

        Kirsti 1923-73, Arvo 1926-61, Eero 1932-33, Raili 1940 (Lehtinen), Raimo 1942

(48) Tahvo 1881-1951 /Sorja Tepa ja Ulla 1882-1954 (Pihkanen) Kurppa.

         Elina 1908 (Määttänen), Aino 1911, Juho  1922-1944, Väino1925-2010,

         Tepa komeine viiksineen eli ajurikaudella suu­ruutensa aikoja.

(49) Kalle 1900 ja Riitta Ryyppö > Saara 1925 (Satamo)

(50) Eeva 1869 (vihavainen)  pso Aatami 1860 Ryyppö.

         Aarne 1909-81 ja Alina 1910-87 (Kurppa)

         Riikkilöistä erkani kylätie miltei takaviistoon oikealle Eskopäähän.

(51) Mooses 1888 ja Anni 1889 (Töllinen) Iivonen

         Reino 1921, Kirsti 1924, Laina 1926, Anja

(52) Ulla Taskula > Yrjö

(53) Pietari 1879 ja Tilda 1979 (Andersson) Havia

Aino 1903 (Räikkä) Martta 1904-66 (Kurppa), Risto 1909,  Urho 1913, Saima 1915  (Pakarinen) , Eero1918

(54) Loviisa 1875 (Vesterinen) Havia. Herman Havian 1873-1918 leski

(55) Matti ja Emma Simonen Osittain halvaantunut Matti emäntänsä avustamana piti kios­kikauppaa. (56) Hetti Paavilainen. Paavilaiset olivat muuttaneet Inkerinmaal­ta Kivennavan kautta Sykiälään.

         Lyyli 1903, Aino, Otto, Eino1907

(57) Joonas 1897-1969 ja Lyyli 1905-63 (Anttalainen)Lampainen.

      Veijo 1924, Emmi 1926, Salli 1927, Pirkko 1931, Meeri 1934 (Elonen), Kaarina 1937,

         Tauno 1940, Paavo 1943   Joonas oli harrastanut sivu­töikseen korintekoa.

 (58) Risto 1913 ja Alma 1910 (Pihkanen) Mattinen, tytär Eila 1935, Viljo Mattinen 1916-1978

(59) Adam 1877 ja Maija 1884 (Susi) Mattinen

         Lyyli, Aino, Toivo 1907, Tyyne 1909,  Eino

(60) Ulla 1882 (Paju) Vesterinen / Marti Miko Paavo Juhana (1880) Ulla

         Helvi, Reino

Kyläläisille kuuluneiden maiden etelälaidassa, Vammeljoen tuntumassa ja Lempiälän (Rasvatun) kylän kupeessa, oli

(61) Sykelsaari-niminen suppea asutusalue, jossa tiettävästi asuivat

         Kipinoinen-, Ripatti- ja Vi­rolainen-nimiset perheet.

 

Kertojat Pentti Hietanen, Esko Kurppa ja Viljo E. Terho

 

Mustamäen talokartta

 

Mustanmäen asemaseutu

Asutus asemaseudulla oli melko nuorta. Ennen vuonna 1870 valmistu­neen Riihimäen-Pietarin (Leningrad) rautatien rakentamista paikalla oli synkkä kuusimetsä, jolle 1830-luvulla toimitetussa isossajaossa an­nettiin nimeksi Mustametsä. Sen läpi kulki kirkkotie Kuuterselän kyläs­tä Sykiälän kautta Uudellekirkolle. Mustametsä-nimestä on ilmeisesti johdettu myös aseman nimi, Mustamäki, koska rautatie Kanneljärveltä päin nousi loivaa ylämäkeä.

Rautatien valmistuttua alkoi asutus nopeasti kasvaa, koska puutavarakuljetusmahdollisuuksien ratkaiseva paraneminen ja myö­hemmin venäläisten kesävieraiden tulo avasivat monia työ- ja ansiomah­dollisuuksia.

Kylämaisemaa hallitsivat rautatieasema ratapihoineen ja varastoraken­nuksineen, lähiympäristön liikerakennukset ja kauempana Kanneljär­ven tien varressa muusta asutuksesta erottunut kreikkalaiskatolinen kirkko.

 

Lähdettäessä Sotko-ojalta kulkemaan asemalle päin teki maantie kohta jyrkän mutkan vasemmalle, josta lähti kangastie oikealle Syrriimäelle. Sen kupeessa sijainneessa venäläisen professori Langin rakennuttamassa huvilassa asui kesäasukkaana

 

(1) Gunnar ja Hanna Lindqvist.

Syrriimäki lienee saanut nimensä siitä, että sen rinne, mäen syrjä, sivusi maantietä. Maantien vasemmalla puolella, Syrriimäen kohdalla, oli venäläisten emigranttien

(2) Boris ja Rosa Petterssonin venäläistyylinen huvila. Boris Pettersson tunnettiin monia kieliä osanneena sekä kaikissa töissään ja toimissaan erittäin tarkkana henkilönä. Samasssa pihapiirissä aikanaan sijainnut toinen asumus samoin kuin Syrriimäen päällä ollut venäläinen kesähuvila oli jo purettu. Matkaa jatkettaessa maantie ylitti muutaman sadan metrin päässä Sakko-ojan ja sivusi vasemmalla puolella levinnyttä peltoaukeaa, jossa sijaitsivat

(3) Kalle ja Tilda Nikkanen,

(4) Juho ja Ulla Susi > Erkki 1924-44

(5) Toivo ja Lyyli Puustel.

Toivo oli am­matiltaan suutari, mutta muodosti myös vaimonsa ja kuuterselkäläisen Eemil Huumosen kanssa tanssiyhtyeen, joka huolehti lähiseutujen tans­simusiikista. Peltoaukealta lähti myös kärrytie toisaalta Korvenkylään ja toisaalta Kanneljärvelle vievälle tielle. Tämä tienhaara oli aikanaan saa­nut komealta kalskahtavan nimen, Kuninkaan tienhaara, mikä peri­mätiedon mukaan johtui siitä, että Ruotsin kuningas oli aikanaan siinä levähtänyt.

Noin puolen kilometrin metsätaipaleen jälkeen maantien suunnassa aukeni varsinainen Mustanmäen asemaseutu.

(6) kauppias Tahvo Rasimuksen omistama liiketalo, vanha ve­näläinen rakennus, jossa aikanaan piti kauppaa venäläinen kauppias Shermanoff.

(7) Kalle ja Ulla (Mannonen) Immonen. Kalle oli kylän poliisi.

(8) Tilda Kurppa Talo oli umpipihan muotoon rakennettu ja jossa aikanaan sijaitsi kauppa. Sa­malla puolella ja ikään kuin pikkumäen alla oli entisen venäläisen kaup­piaan Sidoroffin liiketalo, jossa

(9) Matti Hölttä 1886 ja Alina 1897 (Taberman) piti kauppaa vielä 1930-luvulla, mutta lopetti sen sitten jättäen ainoastaan leipomon toi­mintaan. Laina 1912, Valo 1913, Veikko 1915,Toini 1921, Leo 1922, Heikki 1925, Matti,1930

(10) Jooseppi Tuomenranta (Bister) Maikki (Mannonen)

(11) enti­sen venäläisen kapteenin Paavo Matrosoffin talo.

(12) Joonas Kurppa /Ris­tina Juones.

(13) Mikko ja Maria Mannosen taloryhmä. Mikko toimi aikanaan pitkät ajat asemamiehenä ja oli tunnettu omapäi­sistä toimistaan.

(14) Vilho ja Sylvi Kihlström.

(15) Eemil Seppäsen omistama pärehöylä.

(16) Mustanmäen kansakoulu, joka oli entinen Janne Raution kauppatalo. Opettajana oli Kauko Haverinen, joka vaimonsa Sirkan ja lastensa kanssa asui koulurakennuksessa.

(17) Eemil 1900-70 ja Anna 1906 (Mannonen ent Rautio) Havia.

        Pertti 1938, Seppo -42

(18) Simo 1873 ja Mandi 1894 Koho. Simo oli eläkkeellä oleva konduktööri.

(19) Toivo 1898 ja Amalia 1900 (Sirkiä) Hussi

         Eero 1927, Hilkka 1928, Martti 1930

(20) Juho Sihvo.

(21) Mus­tanmäen rukoushuone, jota ylläpiti Rukoushuoneyhdistys.

(22) Wasil ja Maria Lobanoff, jonka talon yhteydessä oli aikanaan tervapolttimo.

(23) August ja Ida 1885-1932 Suokas Tilalla oli paja ja asuinrakennus.

(24) majatalo kauniissa puistikossa ja

(25) pärehöylä. Molemmat omisti Yrjö Rautio 1901.

(26) Aarne 1901  ja Aino 1900 (Tai­ra) Taberman Pauli 1927, Jaakko 1929,

(27) Herman Vesterinen

(28) Agneta Venäläinen.

(29) Mustanmäen nuorisoseuran talo, pitkä ma­tala rakennus, joka oli rakennettu 1905.

(30) Vappu Mäkeläinen. Agneta Venäläinen:

(31) Emma 1878 (Raatikainen) Suikkanen, poika Yrjö Veikko 1917

(32) Anni Rahkonen,

(33) Loviisa Seppälä,

(34) Viktor ja Erika Liukkonen

(35) Iisakki 1891 ja Ulla 1880 (Siira)

          Määttänen.

         Reino 1923-43 kaatui Maaselässä

(36) venäläisen Ibrinin huvila.

(37) Yrjö 1903 ja Rosa 1906 (Halonen)Töllinen

(38) Hilda Töllinen.

(39) Kakon pärehöylä

(40) Vilhelmiina Andelinin huvilamallinen talo.

(41) Tilda Kakko

(42) Vanda Westberg.

(43) iso punainen rautateiden varastorakennus, joka antoi oman leimansa koko ratapiha-alueelle.

(44) Matti 1865 ja Anni 1864 (Rouvari) Paju. He olivat muuttaneet Sykiälästä. 

(45) Jalmar Lehtosen omistama saha lautatapuleineen ja rullavaunuineen.

(46) Valter ja Tilda 1878 Hänninen

(47) Fanni Meskanen.

(48) rautatie­virkamiesten asuintalo, jonka haltijoina aikanaan olivat Manne ja Karin Jonsson.

(49) vuonna 1872 rakennettu rautatiease­ma, jonka viimeisenä asemapäällikkönä oli Yrjö Aalto

 Yrjö ja Mary Aalto asuivat asemarakennukseen liittyneessä virka-asunnossaan.

         Erik, Yrjö

Rauta­tieasemalta oli jokseenkin sama matka (62 km) sekä Viipuriin että Pieta­riin (Leningradiin).

(50) postitoi­misto, jonka hoitajana oli Eeva 1897 Sihvo.

(51) Matti 1879 ja Hilma 1882 Kallio

(52) Ignat Glumoff .

         Aivan rautatien varressa oli peräk­käin kaksi valtion rautateiden asuinrakennusta, joista

(53) ensimmäistä hallitsivat kauan asemamies Aleksi 1881 ja Elisabet 1881 Mäkinen ja

(54) toista ratamestari Vilho ja Elmina Kantanen.

(55) Otto Fors­back

(56) Jalmar 1885 (s.Kokemäellä) ja Hanna 1888 (s. Iisalmella) Lehtonen.

(57) Kannaksen osuusliikkeen myymälä. Sen hoitajana oli Joonas Nup­ponen, joka vaimonsa Bertan kanssa asui samassa rakennuksessa.

(58) kreikkalaiskatolinen kirkko. Se rakennettiin vuosina 1910-13 kokonaan keräysvaroilla. Kirkonkellot lahjoitti kauppias Ba­lashow Raivolasta. Jumalanpalvelukset tapahtuivat pääosin vierailevien pappien pitäminä. Vakituisena pappina oli muutaman vuoden Mustas­samäessä asunut Mihail Arfinskij. Kirkkokuoroa johti Pjotr Solovjeff ja laulajina toimivat pääasiassa hänen perheensä jäsenet. Kirkonkellojen soitto kuului Kanneljärvelle ja Raivolaan saakka. Kirkossa oli muutamia kallisarvoisia ikoneja.

Kirkon jälkeen aukeni laaja kenttä, jonka reunoilla oli halkopinoja. Tämä "halkolaani" oli erilaisten urheilutapahtumien suorituspaikka.

(59) Jussi ja Tyyne Rouva­li.

         Halkolaanin jälkeen oli entinen kreikkalaiskatolinen pappila, jossa nyt asuivat

(60) Matti 1898-1963 ja Rosa 1905-73 (Seppälä) Kurppa.

        Pentti 1926, Salme 1927, Alli 1933, Maija Liisa 1937, Veikko 1939

        Oikealla puolen tietä oli vanha venäläinen täyshoitolarakennus, joka oli

(61) Paavo ja Maria Rumpusen asuntona.

(62) Maija 1876 Väntti

(63) Herman 1886-1942 ja Anni 1888-1975 (Nikkanen) Kurppa

        Thyra 1914

(64) Juho 1900 ja Hilma 1904 (Reiman) Suikkanen.

         Ellen 1928

Rasimuksen kaupan luota lähti kylätie, joka myöhemmin yhtyi radanvartta kul­keneeseen tiehen.

Ensimmäisessä talossa oikealla asuivat

(65) Risto 1890 ja Hulda 1895 (Venäläinen) Kurppa

(66) Juho ja Tilda Holopainen. > Kirsti 1934-44

(67) Paavo 1892-1986 ja Kaisa Montonen

         Martta 1918 (Järveläinen), Martti

(68) Pekka 1891-1865ja Vappu 1892 (Mattinen)Vesterinen.

(69) Karl Enbergin perikunnan talo, jossa asui vuokralaisia.

(70) Valde ja Laina Siekkinen

(71) Matti ja Maria Hietanen. Sitä vastapäätä oli

(72) latvialainen Pavel ja Maria Gripust

(73) Juho ja Miina Kurp­pa.

(74) Iyrenin huvila ja samalla puolella vielä ennen Korventietä

(75) Antti Laukkasen perillisten talo.

(76) Matti 1878 ja Ulla 1881 (Iivonen) Kurppa

(77) Ida Iivosen talo, jossa asui Tilda Putkonen.

(78) Salomon 1888 ja Helena 1891 (Käiväräinen) Rouvari > Reino 1920

(79) Jooseppi ja Hanna Kostamo.

(80) Olga Karlssonin omistamat talot, joista toisessa asuivat Herman ja Ida Ronkainen ja toisessa Olga Karlsson itse kesäisin.

(81) Sipri ja Eudokia Koho

(82) Anni Mättö.

(83) Andrei Andrejeff. > Nikolai 1924-44 kaatunut Ihantalassa

(84) Toivo ja Miina Hietanen

(85) Aksel 1894 ja Tilda 1893 Vaittila (Forsbacka).

Siihen päättyi asutus Korven suunnassa.

Kertojat: Niilo Kurppa, Ville Otsavaara ja Sakari Suikkanen

 

Sykiälän korvenkylää

Korvenkylä

(Korvekylä, Korvetaka)

Ikään kuin Mustanmäen asutuksen kylkiäiseksi oli muodostunut Kor­venkylä, joka nimensä mukaisesti oli aikanaan raivattu keskelle korpea. Liikenne sinne kulki Mustanmäen kautta.

Sorokkinan mäen alla erkani tie vasemmalle, joka vei

(1) Pekka 1898-1977 ja Aino 1904-80 (Inkiläinen) Kurppa

        Reino 1927, Väinö 1930, Yrjö 1933, Liisa 1935, Annikki -42

 (2) Matti 1897 ja Alina 1902 (Kurppa) 

        Tuure 1924-44, kaatunut Pitkärannassa, Eero 1930

         Yrjö Kurpan aikanaan rakennuttama talo, jossa nyt asui

(3) Otto 1909 Hytti.

(4) Herman ja Ida Rou­vari

(5) Juho ja Anna 1883 ( Ratas) Inkiläinen

(6) Yrjö Valkonen,

(7) Toivo1902 ja Lyyli 1903 (Hytti) Valkeinen

         Olavi 1929, Kerttu 1933, Elvi Esteri 1935, Lempi 1937, Viljo 1939. Eeva 1942

(8) Tilda Kirjonen.

(9) veljekset Onni ja Reino Kortemaa. Muolaasta tulleet

 (10) Herman 1886-1953 ja Miina 1887-1967 (Nikkanen) Matti­nen ja heidän naapureinaan

(11) Adam 1877 ja Maijastiina 1884 (Susi) Mattinen.

        Toivo 1907, Tyyne 1909,

        Kor­venkylän kohdalla rautatien toisella puolella oli ratavartijan asunto, jota hallitsivat

(12) Juho 1883-1945 ja Annastiina 1883-1960 (Kokko) Kurppa /Taaveti Jussi.

         Risto 1908-74, Väinö 1912-56

Kertojat: Reino Kortemaa ja Niilo Kurppa