Kanneljärvi (Kantjärvi)

 

"Nyt vast täst tul oikeee kirkokylä, ku saatii uus kirkko, tuumiit emänät ja isänät kirko vihkiäisiis"

Kylän nimen osalta viitataan kunnan nimeä koskeviin alkuperäisiin ar­veluihin. Kirkonkylänä se oli pitäjän keskus, jossa sijaitsivat tärkeimmät kunnalliset virastot ja elimet. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se oli myöskin laajin pitäjän kylistä.

Kanneljärven kylänosina tunnettiin Hannola, Hovikylä, Korpikylä, Las­tikkala ja Peräkylä.

Kylän rajana oli idässä Pienjoki aina siihen saakka kunnes se yhtyi Suu­reenjokeen. Sen ylitettyään raja kulki jonkin matkaa itään Kuutersel­kään rajoittuville metsäalueille ja kääntyi sitten jokseenkin suoraviivai­sesti lounaaseen. Ylitettyään kahteen kertaan rautatien raja jatkui pit­kin Suurtajokea (Vammeljokea) kuntarajaan saakka ja sitä pitkin eteläs­sä ja lännessä Mannosensuolle. Sieltä se teki jyrkän kulman kaakkoon Pahaojan alkulähteille ja kulki sen jälkeen Pahaojaa pitkin siihen saakka etelään, kunnes Pahaoja ja Soltaanjoki yhtyivät. Siitä raja lähti pohjoi­seen pitkin Soltaanjokea, josta se erosi Kurksuolle ja kulki Kurksuolta edelleen koilliseen Likolammelle sekä kääntyi jyrkästi kaakkoon Kan­neljärven koillisosan poikki Pienjoen lähtökohtaan Kanneljärvestä. Pinta-alaltaan laajasta kylästä erottui selvästi keskustaajama, kirkon ym­päristö. Vielä uutuuttaan hohtaneen kirkon ja siihen rajoittuneen hau­tausmaan ollessa keskuksena olivat senaikaisen tiheän asutuksen joukos­ta löydettävissä lähietäisyyksiltä kunnantalo, kansanopisto, suojelus­kuntatalo, nuorisoseuratalo, kansakoulu, lääkäritalo ja useita kauppoja. Taustalla siintänyt järvi loi asutuksen ylle leppoisaa tunnelmaa. Pinnanmuodostukseltaan muutoin varsin tasaisen kylän metsäisessä län­silaidassa sijaitsi koko kunnan korkein mäki, 118 metriä korkea Hötö­mäki. Ympäristöineen se tarjosi monia mahdollisuuksia hiihtokilpailu­jen järjestäjille ja ampumaurheilun harrastajille.

 

Kylänosa    Nimi               ha                  Asukkaita 1870-luvulla

Kanneljärvi 1 Nikkanen        1046               Nikkanen, Reiman

Kanneljärvi 2 Perola               157              Määttänen, Romu

Kanneljärvi 3 Simola            1377               Lampainen, Nikkanen

Kanneljärvi 4 Hussi                319              Kiesi, Hussi, Reiman

Kanneljärvi 5 Hovikylä         1359               Nikkanen, Vesterinen, Kurppa, Tuomonen

yht.               4258 ha

 

Kanneljärven kylän talokartta


Kylän tarkastelu voi­tiin aloittaa Hötsölän kylän rajalta, jossa oli luonnonkaunis Pienjoen silta. Tätä siltaa kutsuttiin myös Lemmensillaksi, koska se oli suosittu nuo­rison kokoontumispaikka. Näiltä paikoilta lähti talvitie Kanneljärven yli jättäen sivuun mäkisen maantien. Lähdettäessä kulkemaan kirkonkylän läpi asemalle vievää maantietä oli ensimmäisenä vasemmalla

 

(1) Väinö  ja  Martta Havian omistama talo, jonka myöhemmin omisti Ville Kurppa. Tämän talon rakennukset oli sijoitettu neliön muotoon, joten sinne jäi suljettu ja suojaisa sisäpiha. Rakennusryhmään liittyi vielä erillinen hu­vilarakennus, jossa aikanaan oli venäläisiä huvila-asukkaita.

Seuraavan talon, joka oli tien oikealla puolella, omistivat Hötsölästä muuttaneet

(3) Antti 1908-44 ja Enni 1908-36 Määttänen.

         Tästä erosi lyhyt peltotien pätkä Pienjoen rantaan päin, jossa olivat

(4) Samuli 1861-1937 ja Maria 1869-1933 Kurppa:

         Ville 1889-1938 ja Ulla 1888-1980 (Nylander) Kurppa >Silja 1910, Reino 1915

         Antti Määttästä vastapäätä maantienvarressa oli huvilatyyliin rakennettu talo, jossa asuivat

(5) Herman Kurpan 1859-1929 leski Eeva 1869-1946 (Nikkanen) ja perilliset                                

         Kalle 1888-1950, Ville 1901, Eino 1903-83

         Seuraavana samalla puolen tietä oli Peko Ville talo.

(6) Ville 1866-1946 ja Ulla 1871-1925 (Kakko) Nikkanen

         Herman 1897 ja Katri 1897 (Rastas) >Meeri 1922, Ilmi 1923, Rauha 1927 (Vuorela)

Toivo 1899, Juhana 1901, Katri 1904, Martta 1906 (Salo),  Juhana 1908-88 ”KanadaJussi”, Paavo 1912-29, Elma 1914 (Kokkonen)

         Villen naapurina olleen talon omistivat niin ikään

(7) Herman Kurpan perilliset.

         Tämän talon rakennukset olivat myös umpineliön ja umpipi­han muotoon rakennettuja.

         Seuraavana oli Kusta Sakari talo

(8) Sakari 1872-1962 ja Ulla 1871-1948 (Määttänen) Nikkanen.

         Toivo 1904-91 Pukkilaan –26, Emil 1908-2000 Viipuriin –30, Eino 1912, Uuno 1916-79

 (9) Kanneljärven pappi­la, jonka haltijoina olivat

Viktor 1898-1961 ja Hilma 1892 (Turunen) Muukkonen. >Marjatta

         Samalla puolen tietä, maantien laidassa oli myös

(10) Mikkeli 1867-1941 ja Anni 1872-1953 (Lampainen) Nikkanen

         Hanna 1907, Elias 1909-90, Eevi 1912-73

         Naapurina asui Kivennavalta muuttanut

(11) Eino Pyörönen

(12) Tahvo 1870 ja Iida 1879 (Reiman) Lampainen

                   Hilja 1904-05, Eero 1907, Tyyne 1909, Lempi 1910-84

Heillä huvi­lamallinen asuinrakennus kauniilla mäellä. Maantien vastakkaisella puolella, järven rantatöyräällä, sijaitsi Esa Nikkasen aikanaan rakennut­tama talo

(13), "Luhanhovi", joka oli kaksikerroksinen ja kuului kylän edustavimpiin rakennuksiin. Se oli pitkään asumattomana kunnes kun­ta osti sen lääkärin asunnoksi. Tähän taloon päättyi tässä suunnassa Hovikylä-niminen kylänosa. Lääkäri Korhonen.

Lääkäri Veera Seppälä ja pso, poika Lauri Talossa asui myös kunnan kätilö Emmi Kivi ja pokansa Erkki

Jatkettaessa matkaa verrattain syvän Vaih'ojan notkon yli tervehtivät kulkijaa

(14) kansanopiston rakennukset. Opiston johtajana oli vuodes­ta 1920 toiminut

       Erkki 1890 Paavolainen, ja Elsa 1892 (Joensuu) asuivat opistorakennuksessa

        Katri 1918 (Veltheim), Helena 1922 (Eräesko), Jaakko 1926.

Opiston viimeinen vahtimestari Riepäs ja tytär Helli      

         Opistoa vastapäätä kohosi yle­vätyylinen valkoinen

(15) kirkko, joka vihittiin käyttöön 1934 ja jonka oli suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg.

        Samalla puolen tietä kuin kansanopisto oli seuraavana

(16) Jussi 1896-1975 ja Emilia 1897 (Havia) Rainne (Reiman)

                   Martti 1924-44

(17) Ville 1891-1947ja Tilda 1893-1958 (Kurppa) Reiman.

                Erkki 1921-99

(18) Osuuskaupan myymälä, jossa pitkäaikaisena myymälänhoitajana toimi

        Paavo Hietanen 1899-1953, I pso Lyyli 1901 (Havia)

        II pso Anna Havia 1904 > Kerttu 1924

                Eeva Mari 1926, Heikki 1928.

 (19) Martti 1906-41 Sihvonen.ja äiti Tida 1872 (Nikkanen)

         Osuuskaupan taka­na, Kanneljärveen viettävällä rinteellä oli Jussila-niminen su­kutalo,

(20) Elias 1908-72 ja Taavetin 1878-1913 leski Anna 1882-1940 (Seppänen) Nikkanen.

Osuuskaupan kohdalla tien toisella puolella oli 1895 perustettu

(21) kansakoulu, jossa pitkäaikaisi­na opettajina toimivat Margit Summa ja Nikolai Paakkanen.

Opettaja Lempi Hilska asui alakoulurakennuksessa, kunnes kuoli ennen talvisotaa.

Seuraava­na vastakkaisella puolen tietä oli Suur-Samuli pe­rillisten asuttama talo, jossa vanhan ajan muistona oli jykevä pirttira­kennus, vanhimpia rakennuksia koko kylässä. Perimätiedon mukaan tämä Suur-Samulin talo oli Nikkasten suvun alkukoti.

(22) Anni1868-1951  Paavo Nikkanen 1863-63

Miina 1890, Ulla 1893, Katri 1895, Ville 1897-1918, Tilda 1899-1987(Hakuli), Toivo 1908 Väinö 1903, Ester 1904-44 (Laukkanen) Elis Hurmalainen asui täällä mummolassaan.

         Pihapiirissä asui opistolta muutettuaan myös opiston aiempi vahtimestari

         Toivo 1894-1941 ja Katri (Nikkanen) Hurmalainen

Erkki 1919-94, Maila 1918 (Koivu), Elis 1922-97, Lilja 1924 (Salmi), Niilo 1927, Anna-Liisa 1927 (Koivu), Paavo1933-68, Vappu 1937 (Fresenius)

(23) Väinö 1901-58 Kurpan hoitama kauppa

(24) Matti 1870-1935 ja Iida 1868-1943 (Pitkänen) Kurppa Matti toimi veistonopettajana opistolla

         Ulla 1892-1957 muutti Koivistolle, Elias 1894-1934, Väinö 1901-58

(25) Ville Nikkasen/Israeli Ville

26) Kalle 1879-1942 ja Eeva 1882-1949 Nikkanen. Kalle Nikkanen toimi vuosikausia suntiona.

Kaisa 1905, Kauko 1900-89, Väinö 1910, Eevi 1910-92, Anna 1917 (Vartiainen), Erkki 1920, Kirsti 1920 (Alanko)

(27) Edvard 1892-1963 ja Tilda 1899-1987 (Nikkanen) Hakuli.

Laila 1921 (Lipponen), Mauno 1922-45, Eero 1924, Martti 1926, Hilkka 1930 (Laaksonen), Annikki 1931 Vuorisaari), Maija-Liisa 1934 (Lempiäinen), Kerttu 1936 (Elo), Sirkka 1941 (Nieminen)

        Maantien toisella puolella hieman kauempana tiestä oli

(28) kun­nantalo, joka alkuaan oli venäläisvalmisteinen huvila.

         Oskar Holma Kanneljärven viimeinen kunnankirjuri

         Mustaanmäkeen erkanevan tien haarassa oli

(29) Risto 1873-1924 ja Katri 1878-1946 (Nikkanen) Summan perillisten omistama komea kauppa-asuintalo, jossa viimeksi piti kauppaa Ilmari Summa.

         Aarne 1901, Ilmari 1904, Pentti 1910

         Peräkylän suuntaan mentäessä oli ensimmäisenä

(30) Kanneljärven maidon­myyntiosuuskunnan ja osuuskassan yhteisesti omistama toimitalo.

         Suntion Kaisa oli töissä osuuskunnassa.

(31) Juhana1870-1942 ja Ulla 1878-1954 (Vesterinen) Lampainen

        Elvi 1903-91 (Mattinen), Kalle 1906-59, Yrjö 1909-40, Anna 1912, Martta 1914,

         Aili 1917

(32) Anni 1893 Sihvosen pieni asuinrakennus. Vähän kauempana pellolla oli

(33) Antti Sihvosen asuinrakennus. Tien toisella puolen sijaitsi

(34) Yrjö 1906 ja Alina 1908 (Rastas) Nikkasen rakenteilla ollut kauppatalo,

joka jäi viimeistelyä vaille talvisodan alkaessa. Pellolla hieman kauempana olivat

(35) Risto 1977 ja Maria 1879 (Nikkanen) Lampainen /lerika Risto.

         Alma 1901, Lempi 1903, Saima 1905 ja tytär Oili 1927 (Huovinen), Elsa 1907, Helmi 1909

(36) Paavali 1863-1938 Nikkanen/lerika Paavali

         Ville 1894-1950 ja Aino 1897-1929 (Havia).

                   Pentti 1928 (Pentti äijänpoika)

 (37) Lampaisten vanha sukutila, Väinö 1906 ja Aili 1909 (Killström) Lampainen.

        Tämän talon lähellä tien toisella puolen oli

(38) Salomon Lampaisen perikunnan talo, jossa isännöivät Yrjö ja Eeva Lam­painen.

         Jonkin matkaa eteenpäin oli tien oikealla puolella

(39) Herman 1877-1937 ja Ulla 1885-1952 (Määttänen) Nikkanen.

         Viljo 1907-62 ja Edla 1918 (Reiman) 

                   Lilja 1932 (Vigelius), Leena 1936 (Kakko), Anna-Liisa 1937 (Vesa)

         Johannes 1911 ja Laina 1911 (Hartberg) >

                    Marja-Leena 1937, Raimo –41, Riitta , Merja

Sitten tultiin kohtaan, josta Mustallemäelle menevästä tiestä erkani ky­lätie vasemmalle ja yhtyi maantiehen Herman Kurpan talon kohdalla.

        Ensimmäisenä tällä suunnalla oli uudenaikaiseen tyyliin tehty talo

(40) Väinö 1904 Nikkanen/Ville Juhana Väinö.

(41) Joo­nas 1896-1943 ja Ulla 1894 Nikkanen. Ullan ensimmäisestä liitosta Rauha 1917 (Ravi)

        Sirkka 1930-2004,

 (42) Herman 1869 ja Katri 1875 (Tuomonen) Nikkanen 

        Juhana 1897-1989, Anna Loviisa, 1900, Väinö 1904, Elvi 1906, Yrjö 1908-17, Vilho 1910-11

(43) Ville 1882 ja Katri 1882 (Iivonen) Nikkanen.

        Helmi 1910-89, Oiva 1914, Rauha 1918 (Korte)

        Kolmannen veljen,

 (44) Kalle 1878  ja Helena 1882-32 (Vesterinen) Nikkanen,

         Toivo 1906-41 Emma 1912. Emman II pso Emil 1902 Stjerna, tr Anja 1944     

                   Heikki 1932-95, Paavo 1934, Pekka 1936, Liisa 1938

Aino 1908 (Kusnetsoff), Väinö 1912-93, Lauri 1917, Erkki 1923

Viimeisenä tällä suunnalla oli muualta muuttaneiden

(45) Toivo Ja Saimi Laaksonen. Hovikylän suuntaan lähdettäessä oli ensimmäisenä

(46) Karoliina Nikkasen pieni asuinrakennus ja sen jäl­keen muualta kylään muuttaneiden

 (47) Juho 1896 ja Helena 1900 Pyörönen  >Siiri 1927, Kaarina 1939.

         Seuraavana oli Hovi Mati Ierika perillisten talo

(48) Herman 1896 I pso Matilda Nikkanen 1896 > Oiva 1921

                  II Iida 1896 (Väkeväinen) Reiman. Naapurina oli

(49) Ville 1881-1938 ja Miina 1892-1971 (Iivonen) Rei­man

        Viljo 1923, Erkki 1925-94 ja tien toisella puolella pellolla

(50) Salomon 1876-1958 ja Ulla 1878-1929 (Vesterinen) Havia.

        Elvi 1905, Toivo 1907-71, Väinö 1909, Aino 1913-98 (Laukkanen) Sitten seurasi

(51) Joonas 1852-1924 Vesterisen perikunnan talo, jossa isännöi yksi osakas,

        Juho 1894 Iivonen vaimonsa Katrin 1893 kanssa.

(52) Paavo ja Helena Huuhkan pienet asuinrakennukset sekä

(53) Tahvo 1873-1943 ja Katri 1879-1944 (Määttänen) Nikkanen.

        Tyyne 1904, Eino 1905, Jouko 1908, Arvi 1910, Sulo 1912-22, Taimi 1915,

        Mikko 1917

        Tien toisella puolella oli Hämeenkylästä muutta­neiden

(54) Joonas 1899-1940 ja Aino 1896-1981 (Määttänen) Kakko

        Vieno 1923-94 (Leppänen), Jouko 1925, Irja 1927-28, Helvi 1929 (Jantunen),

        Aila 1935 (Jalkanen), Elli 1938 (Väisänen)

(55) Tahvo ja Katri Nikkasen talo, jonka aikaisemmin omistivat Joonas ja Helka Rantala.

Viimeisenä tämän tien varressa oli Peko Taaveti talo.

(56) Taavetti 1864-1936 ja Maria 1878 (Katajainen) Nikkanen Lapset Aina 1902, Ida 1904, Hilda 1916, Aino 1920

         Mustallemäelle menevän tien vasemmalla puolella

(57) Vesteristen sukutalo, johon kuului mm. kivestä rakennettu suuri karjarakennus.

 Herman 1886-1971 Ida 1888-1957 (Kakko) Vesterinen.

                   Olavi 1907 ja Bertta 1919 (Samuli), > Harri 1938-98

                   Yrjö 1908-93, Laina 1911 (Tirri), Eila 1916-2009,  Erkki 1919-41, Paavo 1922-42

 Kalle 1888-1946 ja Aino 1888-1967 Vesterinen pihapiirissä, (omistivat aiemmin pappilan)

         Uuno 1909-22, Kerttu 1910-89, Veikko 1912, Reima 1916-91, Pauli 1923, Raili 1929

Vesteristen talosta jonkin matkaa Suurellejoelle päin oli suuren puiston keskellä vanha talo, jonka päärakennus oli peräisin vuodelta 1891. Siitä talosta olivat monet Nik­kasten suvun velisarjat lähteneet, mm. kansanedustaja Vilho Nikkanen. Talon omistivat viimeksi

(58) Laukkasen veljekset. Väinö Juhp. 1908-38 Tien vastakkaisella puolella oli

(59) Maija 1888 (Sirkiä) Nikkanen.

         Helmi, 1913, Rauha 1922

Seuraavina asuivat Mustaltamäel­tä muuttaneet

(60) Antti 1901 ja Fanni 1896 Pärnänen

        Onni 1924, Alli 1926, Martti 1937

(61) Mooses 1887 ja Ulla 1888 (Nikkanen) Määttänen.

         Tien toisella puolella vähän etempänä pellol­la

62) Juho 1903-88 ja Aino 1901 (Nikkanen) Kusnetzoff.

        Paavo 1934, Erkki 1936, Anna-Liisa

(63) Wladimir 1908 ja Aino 1908 (Nikkanen) Kusnetzoff.

         Suurenjoen suuntaan jatkettaessa olivat seuraavina veljesten

(64) Ville 1898-1975 ja Lyyli 1900-74 (Iivonen) Nikkasen ja

         Risto 1898-1976 ja Maria 1905-1986 (Partinen) Nikkanen.

                   Anna Partinen 1927 (Harju), Hilja 1932 (Iso-Järvenpää)

(65) Israel 1872 ja Anna Maria 1878 ( Kyynäräinen) Hytti

         Lyydia 1903, Toivo 1906-26, Elina 1909

         Matkaa jatket­taessa seurasi Ville Juhana Hermani talo

(66) Herman 1886-1935 ja Maria 1887-1968 (Huuhka) Nikkanen

         Yrjö 1907, Lauri 1909, Tauno 1917-70, Hilkka 1919-43 (Havia), Eero 1922

 (67) Juho 1887 ja Impi Iivonen /Marti Miko Juhana.

Mooses ja Ulla Määttäsen talon kohdalta erosi etelään sivutie, jonka varrella oli ensimmäisenä venäläisen emigrantin

(68) Kiril 1868 ja Sofia Harzenko

        Maria 1909 (Reiman) > Airi -37

(69) Mikko ja Katri Havia. Seuraavina olivat

(70) Kalle 1905-44 ja Laina 1908 (Paju)Aho

        Kauko 1931, Viljo 1932, Matti 1934 Reino 1938, Teuvo 1944

(71) Risto 1884-55 ja Anna Leena 1882 (Hölttä) Nikkanen /Yllö Risto .

        Lauri 1905-98, Kaarlo 1907-28, Martta 1909 (Reiman), Eero 1911, Hanna 1914-97,

        Eevi 1916 Isakson , Niilo 1919

(72) Ville ja Helena Nikkanen. Pellolla hieman pohjoisempana asui­vat

(73) Kalle 1888-1948 ja Edla 1899 (Seppänen) Rajala

        Erkki 1930-39

(74) Onni 1913 ja Aino 1915 Aho.  

        Pekka 1938

(75) Sakari Lampaisen 1878-1918 lesken Ulla 1880-1946 (Iivonen)

        ja perillisten omistama asuinrakennus. Lähdettäessä kylän keskustaa kohti oli ensimmäisenä

(76) Risto 1869 ja Adele 1873 (Lempiäinen) Lampai­nen.

         Olga 1900-71 (Määttänen), Lyyli 1902m Valtteri 1904, Hilja1906

 (77) Temisevä, joka oli kirjailija Unto Seppäsen lapsuus- ja nuoruusaikainen koti.

         Talon omistivat viimeksi Taipalsaarelta muuttaneet Matti 1893 ja Olga 1895 Nokelainen. Taisto 1919, Hilkka 1920, Elsa 1922, Irma 1923, Iris 1925, Leo

      mökissä Aino Aho ja tr:n poika Pauli 1921

(78) Eino1902 ja Eeva Emilia 1908-63

         (Mäkeläinen) Lampainen,

Tauno 1931, Maila 1934, Irja 1939, Raimo, Pentti

(79) Jaakko 1874-1936 ja Katri 1892-1971 (Vesterinen) Ellisaari, virolainen suutari

         Salme 1916 (Pöhö), Hilpi 1919 (Seläntö), Aini 1921, Pauli 1923, Aulis 1926, Raili 1929 (Luhta)

(80) Tilda Toivonen

(81) Juho 1898-44 ja Hulda1903 Nikkanen. Juho toimi suntiona.

         Erkki 1927, Liisa 1930, Jaakko 1936, Kaija -41

 (82) Onni 1908-40 ja Hilja (1909) Nikkanen

(83) Taa­vetti 1890 ja Lydia 1898 (Kusnetsova) Reiman /Kuva-Taaveti,

(84) Herman ja Maria Nikkanen /Renk-Hermani,

         Lauri

(85) Taavetti 1859-1933 ja Hilda Vatanen  Taavetti oli suutari

(86) Niku ja Helena Tuomanen. Tien toisella puolella oli naapurissa, puistikossa,

(87) (Taavetti ja Maria ) Robert 1896-1963 ja Emilia 1899 (Kakko) Katai­nen

         Jaakko 1925, Helli 1923, Laura 1927

(88) Ville ja Justiina Nikkanen. Jatkettaessa oikotietä rautatieasemaa kohti oli ensimmäisenä

(89) Her­man Lampainen perillisten talo, jossa isännyyttä hoitivat

         Ville 1893-1946 ja Tilda 1894 (Rokka)  Lampainen.

                   Irma 1918 (Westerholm), Kauko 1920-41, Anna 1925, Aili 1927, Anja 1934

90) Juho 1897-1956 ja Iida 1900 (Iivonen) Nikkanen

(91) Lempi 1903 Lampaisen talo. Tiestä eronneiden kujasten varrella oli Penu Taaveti talo.

(92) Taavetti 1882-1951 ja Tyyne 1894-1974 Nikkanen

(93) Anni 1870 (Vesterinen) Nikkanen, /Penu Kusta talo, jossa asui myös hänen poikansa

         Herman 1893ja Maria 1895 (Kyyhkynen).

                   Vilho 1917, Sylvi 1921 (Laaksonen), Hilkka 1932 (Laaksonen)

 (94) Juho 1900-79  ja Emma 1905-86 Lampainen

         Hilkka 1929, Ritva 1940, Olavi -43

         ja naapurina Penu Risto Eino talo

(95) Eino  1906-69 ja Laina 1914 (Mattinen) Nikkanen.

         Matti 1939, Ulla –41, Erkki –49  Seuraavana samalla puolen tietä oli

(96) Risto 1858-1942 ja II pso Anni 1879-1929 (Juvonen) Vesterisen

         Ville 1902 ja Anna Lukin 1903

                   Terttu 1929, Martta 1932

         Kalle 1906-41

 (97) Kanneljärven seurakunnan venäläisestä huvilasta kunnostettu väliaikainen kirkko.

         Uuden kirkon tultua rakennetuksi käytettiin väliaikaista kirkkoa kunnalliskotina.

 

Lastikkalan kyläosa.

Kuljettaes­sa Moukkolan ylikäytävää kohti oli oikealla ensimmäisenä aikanaan englantilaisten sisarusten rakennuttama rakennusryhmä,

 (98) joka sit­temmin toimi kunnalliskotina, mutta tuhoutui tulipalossa.

 (99) Tahvo 1876 ja Gunilla 1883 (Turunen) Nikkanen

        Kalle 1909 ja Toini 1908 (Issakainen) ja seuraavana Tahvon veljen

(100) Villen 1884-1951 ja Maija 1887-1965 Nikkanen

        Lempi 1911-98 (Lemberg), Kerttu 1913-87 (Virtanen), Hilma 1916-16,

        Taimi 1920-54 (Lagus)

(101) Herman 1893-1963 ja Tilda 1892-1949 (Nikkanen) Reiman.

        Sen jälkeen tuli Jeremala-niminen paikka, johon oli ryhmittynyt kolme taloa:

(102) Paavo 1906 Rainne,

(103) Heikki 1902 ja Hilma 1902 Pynninen  Heikki Pynninen oli muuttanut Hein­joelta.

       Elli 1925 (Kuusinen), Onni 1927, Vilho 1930, Pauli 1937, Kerttu 1940 (Halme), Arvo 1944

(104) Tuomas 1901 ja Helena 1899 Teräväinen.

        Eino 1928, Helmi 1924, Lempi 1925, Kalevi 1930

 (105) Herman 1873 ja Maria 1878 (Hoberg) Nikkanen

       Ville 1899, Elina 1902 (Metso), Hulda 1903, Lyyli 1906, Väinö 1909, Kalle 1909,

       Helvi 1912-94 (Huuhtanen), Laina 1915 (Nio)

 (106) Kustaa 1882 ja Eeva 1881 Nik­kanen

        Eino 1905, Aino 1907, Helvi 1910, Kaarlo 1914, Juho 1915

(107) Salomon 1878-1929 ja Anna-Ma­ria 1880 Nikkanen

        Toivo 1900 ja Maria (Akkanen), Siiri 1902, Siiri 1905, Aino 1909 (Pohjalainen),

        Emil 1912-82 ja Helli Hakuli 1921

(108) Antti Inkinen, Muolaasta tullut. Mouk­kolan ylikäytävän jälkeen oli radanvarressa ratavartija

(109) Konstantin Issakaisen asunto.

       Toini 1909 (Nikkanen), Aila

 (110) Juho 1883 Pöllänen

        Hilma 1912 (Määttänen), Helmi (Määttänen) 1918

        ja seuraavana talo

(111) Mikko 1880 /Uuvetuva Mikko I pso Ulla 1882-1908 (Määttänen) 

        II pso Miili 1874 (Simberg) Määttänen.

       Juhana 1911 ja Hilma 1912 (Pöllänen) >Pentti 1939

 (112) Eemil 1890 Granholm. Ukko-Granholm keitti aikanaan tervaa honkakannoista.  

(113) suojeluskunnan talolle ja lähdettiin kulkemaan maantietä pitkin aseman suuntaan,

         oli Summan kauppatalon jälkeen ensimmäisenä Seppä-Sakarin paja ja pajatupa

(114) Sakari 1875-39 ja Katri  1876- (Reiman) Nikkanen.

         Väinö 1901 ja Elsa Kuivanen

Ylempänä rinteellä sijaitsi aikanaan venäläisiä kesävie­raita varten rakennettu talo, jonka omistivat

(115) Vilho 1885-1960 ja Kaarina 1885-1948 (Makejeff) Nikkanen/Etustaja-Ville.

(116) nuorisoseurantalo, jota vähän ennen talvisotaa oli suurennettu ja korjattu.

(117) Konsta 1881 ja Katri 1883 (Nikkanen) Ojala.

         Elias 1901, Saima 1903, Aarne 1905, Johannes 1906, Esteri 1914, Anni 1920 (Piiroinen)

(118) leskirouva Maria Kusnetzof­fja hänen sisarensa Anna Malischeff ja

         tyttärentytär Taisa Liedert  (Kultanen) Tien vastakkaisella puolella oli

(119) Herman 1903-52  ja Iida 1904 -97 Nikka­nen/Israeli Anti Hermani.

        Hermanin äiti Ulla 1864 (Kakko)

        Vähän alempana petäjikössä oli Risto Summan perillisten omistama huvila, jossa sijaitsi

(120) Kanneljärven ensimmäinen apteekki. Omistajana.Tomsenski-Myöhemmin Taalas.

(121) Ville 1884-1940 ja Ulla 1880-1918 ? (Nikkanen) Rönö,

                   lapset Aino1907 ja Yrjö 1917  muuttaneet muualle

         II pso Katri 1892 Rouvari > tytär Kirsti

 (122) Kalle 1906-90 ja Helmi 1917-96 (Tuominen) Nikkanen

        Pentti 1941           

(123)  Muolaasta muuttanut Väinö 1909 ja Martta 1916 Vaittinen.

         Martta asui jatkosodan aikana pihapiirin korsussa parivuotiaan poikansa kanssa

(124) Paul 1905-78 ja Venla 1908-75 (Seppänen) Antonin omistama huvila,

         jossa Mikko 1902 ja Anni Huuhka piti kauppaa. 

Jatkosodan aikana paikalla oli osuuskauppa, jota hoiti Paavo Hietanen.

Heillä kaksoset Helga ja Ulla 1943

Venäläisen huvilakauden aikana oli näillä main kummulla huvila-asukkaiden rakennuttama kreikkalaiskatolinen kirkko, joka pu­rettiin itsenäisyysajan alussa.

         Hannolan kyläosan suunnassa olivat

(125) Joonas1888 ja I pso Loviisa 1891-1920 (Nikkanen) II pso Katri 1895 Rouvali

         Anselmi 1920

(126) Aleksei Tsunin, venäläinen puutarhuri ja vaimo Katri. Lähempänä tietä asuivat veljekset

(127) Veljesten isä Matti Hietanen 1868-1942 pso Maria 1875-1920 (Rouvari)

         Ville 1897-1964 ja Elsa 1902 (Kirjonen) Hietanen.

                   Aarne 1930, Kalevi 1934, Pentti 1938

         Taavetti 1902-66 ja Iida 1903 (Kiesi)) Hietanen.

                   Kerttu 1926 (Saarinen), Hanna 1927 (Sammalisto) Pekka 1930

Taavetti vielä viimeisteli syksyllä YH:n aikaan uutta ulkorakennustaan. Uudet hirretkin olivat valmiina kasassa uutta taloa varten.

         Ollilan mäel­lä asuivat verrattain uudessa rakennuksessa.

(128) Joonas 1886-73 ja Tilda 1887 Nikkanen  Ierikkalaisii Juones

         Toivo 1911-95

         Toisella puolen oli Joonaksen veljen

(129) Taavetin 1883-1933 ja Tilda 1895-1951 (Määttänen) Nikkanen.

        Viljo 1917-38, Väinö 1920-40, Marjatta 1922 (Höök), Ensio 1927-88

        Naapuruudessa oli vielä edellisten sisarusten

(130) Helena 1888-1970, Ulla 1875  ja Ullan tr Selma 1907-88 Nikkanen.

Siinä missä tie lähti laskemaan Puikkosten notkoon, oli maantien vasemmalla puolella puolalaisen lääkärin rakennuttama loistohuvila.

(131) Sen omisti apteekkari Oskari Vierto, joka piti siinä Kanneljärven apteekkia. pso Hilda

         lapset: Maire Onerva, Esko, Varma ja Vuokko 1930

         Apteekin puistossa oli tenniskenttä ja upeilla pyreillä lasiverannoilla nuoriso piti tanssiaisia.

         Hannolan kyläosan taloista kylän suunnasta tultaessa oli tien oikealla puolella ensimmäisenä

(132) Väinö 1911 ja Mirjam 1918 (Kopranen) Nikkanen. ja Väinön äiti Maria 1868 (Hussi)

(133) Väinö 1911-40 Kopranen

        kauempana Soltaanjoen toisella puolella lähellä jokea

134) Risto 1879 ja Maija 1891 (Uuttu) Hussi.

         Herman, Kalle, Väinö, Eino, Hanna 1917

 (135) Gunnar 1902-69 ja Martta 1908-75 (Kiesi) Walden sekä Gunnarin äiti

        Aksel 1932, Aino 1935, Vilho 1936

 (136) Väinö Saari­sen talo. Saarisella poika

 (137) Kalle 1882 ja Katri Pimiä 1886-1919 Nikkanen

         Väinö 1907, Unto 1909-20, Onni 1914-44

                   II Tilda Nikkanen 1875.

 

         Apteekin jälkeen tiestä hieman kauempana oli

(138) Ulla 1881 (Määttänen) pso Israel Nikkanen 1878-1931

         Eevertti 1907 ja Vappu 1919 (Pitkänen) Nikkanen

        Elvi 1907 (Kepponen)

(139) Herman 1890-1963 /Sepä-Hermani ja Iida 1897 (Pullinen) Määttänen.

        He olivat muuttaneet Hötsölästä.

        Niilo Rafael 1916, Pentti 1918, Raili 1928 (Valtonen)

        Seuraavan, aivan tien vieressä olleen Suokkaan talon omistivat Liha-Ville.

(140) Ville 1883-1964 ja Martta1907-89 (Lampainen) Nikkanen. Martta oli meijerskana.

         Toivo 1933, Martti 1934-39, Sulo 1936, Helmi 1938, Esko 1939,

         Liha-Villestä seuraavana oli

(141) Uuno 1911 ja Impi 1916 (Hytti) Nikkanen

         Eila 1938 (Aho), Anja 1939 (Nikander), Mirja-Liisa 1941 (Varjonen)

(142) Herman 1883 ja Anni 1887 (Nikkanen) Rouvari.

        Martti 1912, Vilho 1915, Ida 1916 (Hasanen), Edla 1918 (Hämäläinen), Lilja 1919,

        Reino 1921, Jaale 1922, Hilkka 1924 (Tukeinen), Helvi 1926 (Murto)

        Vastapäätä, hie­man kauempana maantiestä oli Esi Mati Ville talo

(143) Ville 1899-1945 ja Tilda 1900-70 (Nikkanen) Määttänen.

Toini 1923 (Rönkkönen), Veikko 1924, Taimi 1926 (Timonen) , Kyllikki 1927,

Helli 1929 (Ojala), Elias 1930, Kalevi 1932 Pekka 1933-43, Jaakko 1935, Paavo 1937, Matti 1939, Marja-Liisa 1943-96

         Edelleen samalla puolen tietä oli Simo Ville  Iita talo

(144) Iida 1879-1964 (Iivonen) ja Ville 1879-1927 Kiesi

         Taavetti 1903-59, Elsa 1906-86 (Talme), Paavo 1910-86, Viljo 1913-42. Urho 1917

        heistä seuraavana Suutaar­Jussi talo

(145) Juho 1897-1989 ja Hulda 1906-93 (Sipolainen) Nikkanen.

        Martti 1928, Pekka 1931-86, Raili 1932 (Happonen), Sirkka 1941 (Antola)

        Vastakkaisella puolella tietä olivat /Kyläukkolaisii-Kalle rakennukset.

(146) Kalle 1894 ja Anna 1898-1998 Ka­kko

         Kirsti 1918, Hanna 1925, Erkki 1929-93, Kyösti 1931

         Sitten seurasi isohko puisto ja sen takana kaksikerroksinen huvila, jonka omisti

(147) Taavetti 1890 ja Siiri 1893 (Rautio) Määt­tänen.

        Terttu Marjatta 1916 (Heinonen), Jaakko 1917-44, Reino 1921

        Vastapäätä oli /Miko Maija talo

(148) Maijastiina Määttänen

        vasemmalla puolella vähän kauempana maantiestä

(149) Her­man 1890-1943 ja Elina 1900-75 (Lampainen) Reiman/Ulla Herman.

         Reino 1922, Mirja

         Läheisyydessä sijaitsivat Hermanin sisaren asuinrakennukset

(150) Katri 1880 Reiman.

         Melkein Hämeenkylään erkanevan tiehaaran kohdalla oli entisen kansanedustaja

(151) Simson 1880-1959 ja Anni 1888 (Harju) Pilkka. He olivat muuttaneet Kuuter­selästä.

                   poikaVäinö 1918 ja 2 tytärtä

 (152) Väinö ja Helena Nikka­nen.

        Hannolan tien ja Soltaanjoen välissä olivat

(153) Mikkeli 1883-1938 ja Anna-Maria 1885 (Kakko) Kirjavaisen omistamat saha ja mylly.

        Asuivat Harjussa. Hämeenkylän tien varrella oli oikealla ensimmäinen talo

(154) Toivo Kiesi 1901

         ja seuraavana kaksikerroksinen venäläisen emigrantin

(155) Olga Karpoffin huvila. Vasemmalla puolella oli /Väv-Taaveti talo

(156) Taavetti ja Ulla Nikka­nen ja oikealla puolella /Hanna Juonekse talo.

(157) Joonas 1867-1942 ja Anna 1878-1959 (Tihveräinen) Kiesi ­

Viljo Kiesi oli heillä kasvattipoikana jäätyään orvoksi. Asui perheineen jatkosodan aikana täällä Joonaksen paikalla (katso 161)

 (158) Joonas Ap 1874-1943 ja Maria 1875-1945 (Havia) Kiesi

        Tilda 1897-1995, Aino 1898-1960 (Kakko), Ida 1903 (Hietanen), Ville 1904,

        Kalle 1905-73,  Martta 1900-75 (Valden), Miina 1911, Väinö 1913-95

 (159) Adolf 1874-1947 ja Vappu Virtanen sekä naapurina Muolaasta muuttaneiden

(160) Eino 1907 ja Alina Kortemaa.

(161) Viljo 1914-89 ja Heli 1916-85 Kiesi

        Hilkka 1939-40, Paavo 1940, Anna-Liisa 1942, Eila 1944

        Hämeenkylään mennessä tien oikealla puolella oli seuraavana

(162) Herman 1890-1956 ja Maria (Maikki) 1893 (Haikonen) Nikkanen.

        Lauri 1922-41, Lahja Liisa 1927

(163) Vasemmalla puolen tietä  Väinö Kurpan omistama raken­nus

        tien kulmauk­sessa oikealla puolen oli iso kaksikerroksi­nen huvila.

(164) Almus Hackman ja emännöitsijä Mandi, Kosi (liettualainen  hevosmies)

        Niemeen erkanevan tien varressa oli ensimmäisenä

(165) Juho 1866-1949 ja Ulla 1870-1944 Loponen

         Armas 1903, Väinö 1903, Helmi 1906-85 (Nikkanen)

(166) Juho 1885-1958 ja Irja 1890-1940 (Rönö) Saksi

Edvard 1908-90, Elviira 1910-47 (Nikkanen), Otto1912-65, Artturi 1913-45, Frans 1917, Bruno 1920-58, Kustaa 1923-89, Reino 1924-89, Hanna 1927-28, Maire 1928 (Riik), Irja 1931-77 (Erikson)

(167) Risto 1901 ja Ulla 1896 (Sokura) Nikkanen

        Sirkka 1931 (Lavonen)

         niemen nenäkkeellä

(168) Söderlingin huvila.

        

(169)  Niemen hovi Omistaja v:sta 1921 Oy. Maanviljelystaloudellinen Kauppakomppania

Tilannevuosi 1932  Pinta-ala 200 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 25, luonnonniittyä 4, metsämaata 160 ja joutomaata 10 ha. Pellot tasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1929 oli 5 ha kauraa, 0,5 hernettä, 2 perunaa, 0,5 juurikasveja, 13 heinää, 1 vihantarehua ja 3 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, Kanneljärven niemessä. 3-kerroksinen päärakennus (16 huon.) on erittäin muhkea. Se on rakennettu venäläisten omistajien aikana 1912. Alakerrassa on sähkölaitos ja metallityöpaja. 20 lehmän navetta rakennettu 1912 ja 5 hevosen talli 1911. Päärakennuksessa ja navetassa vesijohto (sähköpumppu). Kotieläimiä: 2 hevosta, 12 lehmää, 3 sikaa ja 30 kanaa. Myydään lihaa, voita ja rehuja paikkakunnalle. Hoidettu mäntymetsä. Sähkövalo ja -voima omasta sähkölaitoksesta. (Suomen maatilat)

Niemenhovin omisti yhtiönsä kautta Herman Määttänen. Niemenhovin vaiheista muistelivat Hötsölästä kotoisin olevat Väinö Rönö ja Suoma Jarhos (o.s. Määttänen) kuulleensa seuraavaa:

Niemenhovin rakennutti pietarilainen tehtaanomistaja Crusell (ruotsa­laisen teollisuusmiehen Ludvig Nobelin poika). Päärakennuksena oli harmaa puurakennus vuoteen 1912 saakka, jolloin ruvettiin rakentamaan uutta päärakennusta kalkkitiilestä. Se valmistui syksyllä 1913. Crusell oli toisjalkainen ja melkein sokea, minkä vuoksi puolen kilometrin päässä olleelle mäntykumpareelle vieneen polun var­ressa olleet kivet ja kannot oli maalattu kirkkain värein. Tämän useita rakennuksia käsittäneen "hovin" muista omistajista mainittakoon viro­lainen Aleksander Tatteri, joka avioitui Hötsölöstä kotoisin olevan An­na Määttäsen kanssa. Seuraava ja viimeinen omistaja oli hämeenkyläläi­nen Herman Määttänen, joka korjautti päärakennuksen täysihoitolaksi. Aluksi siinä toimi luontaisparantola ja sen jälkeen keuhkotautiparanto­la. Niemenhovin vuokraajat olivat lyhytaikaisia, ja niinpä Herman Määttänen ryhtyi ennen talvisotaa itse viljelemään hovin maita, jotka samoin kuin rakennukset jäivät hyvään kuntoon talvisodan alkaessa. Hjalmar Crusell on ollut Ludvig Nobelin au-lapsi.

 

Kun palattiin takaisin asemalle vievälle maantielle ja lähdettiin kulke­maan Harjuun johtavaa tietä, oli oikealla puolen ensimmäisenä

(170) Joonas 1901 ja Iida 1900 Nikkasen (Jänissilla Juones tai Penu-Kusta Juones).

         kasvattipoika Unto Turunen

Juones oli teurastaja, joka möi hevoskärryiltä lihaa. Kerrotaan hänen olleen opistolla myyntimatkalla. Rouva Paavolaisen arvostellessa lihaerää, Juones tokaisi ykskantaan: Jos se o kelvant Summa rouvale, ni pittää se kelvata Paavolaise akallekkii.

         Seuraavana vasemmal­la oli entinen venäläinen huvila, jonka omisti

(171) Sandra 1887 (Hakuli) ja Risto 1884-1927 Reiman

         samalla puolen tietä venäläisen Varnissoffin talo, jonka omisti­vat

(172) Toivo 1888 ja Aino (Tiira) Kannas ja tytär Anneli 1927 (Herttua)

(173) Herman ja Maikki Nikkasen omistama talo

(174) Varpu Saksi 1859-1937/Hiire-Varvu asuma mök­ki.

         Viimeisenä Harjuntien varressa oli 1913 perustettu

(175) kansakou­lu, jonka piiriin Harjun lisäksi kuuluivat Hussinmäki ja Kiesinmäki:

        Pitkäaikaisina opettajina toimivat Toivo ja Aino Kannas.

 

 

Kun lähdettiin Kanneljärven asemaseudulta Uudellekirkolle vievää tie­tä ja ylitettiin ylikäytävä ja Pahaoja, oli ensimmäisenä oikella puolella

(1) Veljekset Määttänen Oy:n konttori-asuinrakennus. Siitä seuraavana oli

(2) Johan 1873 Viro Koidiila ja Helena 1877-1937 (Nikkanen Muolaasta) Olesk

   Hilda 1925 (Tiusanen), Maria 1908 (Tattanen), Alma 1910, Lempi 1915 (Gauffin), Laina 1917

         Johan oli paikkakunnalla hyvin tun­nettu seppä.

         Sitten seurasivat Halilan osuuskaupan omistama raken­nusryhmä, jossa asuivat

(3) Juho 1894 ja Katri 1893 (Vesterinen) Iivonen

        Niilo 1924 sekä Väinö 1904 Nikkanen /Miko Hermani Väinö,

(4) Matti 1906 ja Hilja 1917 Henttinen (Muuttaneet Kivennavalta)

         Kaija 1937, Pekka 1941, Seppo 1943

(5) Herbert 1910 ja Kerttu 1916 (Harju) Sarnikorpi, Pekka 1937, Lea 1939, Matti 1941. Samalla puolen tietä olivat

(6-7) Paavo 1871-1952 ja Maria 1878-1859 (Kakko) Mattinen

Ville 1897, Herman 1899-1976, Rudolf 1902, Risto 1903,

Juho 1906-84 ja Toini 1912-95 (Kakko) ja lapset Heikki 1939 ja Marjatta 1939, Risto 1908-97,

Eero 1912-92 Laina 1914 (Nikkanen)

 (8) Katri 1873-1959 (Reiman) ja Joonas 1866 Pentikäinen.

        Lempi 1912 (Mäkelä)

 (9) Ville 1897 ja Elvi 1903 (Lampainen) Mattinen,

         Reino 1925, Raili 1932

(10) Väinö 1894-1941 ja Aino 1891 (Hussi) Kiesi

        Oiva 1926

(11) Otto 1900 ja Katri 1890 (Sokka) Sokura

(12) Matti Vesterisen/Lastuska Mati talot.

         Nyt erkani oikealle pieni tie, jonka var­rella asuivat

(13) Ulla 1872 (Sirkiä) lestad. saarnaaja Nikodemuksen 1857-1919 leski, Kiesi

         Eemil 1896 ja Aino1898-1940

(14) Väinö 1906-64 ja Helmi 1910 (Paju) Nikkanen / Peko Taaveti Väinö vuokralaisina.

         Kirsti 1936, Mauri 1938, Seppo 1943

 (15) Liisa 1866-1923 (Pentikäinen) ja Esaias 1866-1923 Nikkanen / Ierikkäisii Esi Liisa,

(16) Ville 1877 ja Loviisa 1873-45 (Nikkanen) Vesterinen

        Eino 1902-24, Toivo 1904, Uuno 1906, Yrjö 1909.

         Lempi (Makkonen) 1913-2003 ja tytär Lea Vesterinen 1938 (Veijalainen)

(17) Salomon 1902-40 ja Aino 1904-86 (Vesterinen) Määttänen.

         Erkki 1927, Irja 1928 (Mäyränen)

 (18) Sakari /Ierikkäisii Sakari,1872-1962 ja Ulla 1871-1948 (Määttänen) Nikkanen

Ville 1896-1926, Hilma 1898-09, Otto 1901-36, Toivo 1904-91 muutti Pukkilaan -26, Mikko 1905-18, Emil 1908 Viipuriin -30, Eino 1912

(19) Tilda Nikka­nen 1890

         Armas Nikkanen 1909 ja Aino (Linqvist) 1906

(20) Joonas 1894-1953 I pso Ulla 1898-1926 (Kakko) Iivonen.

                   Irja 1918, Veikko 1920, Keijo 1924

         II Helvi 1909 (Hölttä)

                   Eila 1928, Sylvi 1930

Viimeksi mainitussa talossa asui myös Tilda 1897 Iivonen.

         Kun ylitettiin Kylmäoja, oli tien vasemmalla puo­lella

(21) Väinö 1904 Viuhko

(22) Otto 1903 ja Ester 1906-85 (Pekala) Nikkanen.

         Pentti 1927, Hilkka 1928 (Reiman), Jenny 1930 (Manelius).

         Seuraava­na, tiestä jonkun matkaa oikealle sijaitsi

(23) Gustaf ja Hilma Björklun­din talo.

 (24) Iida 1891-1944 (Vesterinen) ja Kalle Ap 1885-1937 Nikkanen.

Onni 1912, Olavi 1916, Oiva 1920, Eero 1923, Helvi 1925, Eevi 1927 (Sorvisto/Kilpi), Liisa 1932

Vasemmalle erkani tie, jonka varrella oli kansalaissodan aikainen Hötömäen joukkohauta.

(25) Emil 1900 ja Helmi 1899 Lankinen. Eemil oli metsänvartija.

                   Ilkka 

         Kun pa­lattiin jälleen maantielle ja jatkettiin matkaa, oli aivan tien vieressä vasemmalla

(26) Katri 1887(Forman)Arreniuksen talo, Viljo 1919- 41, Erkki 1922-42 s. Kirvussa

         kun siitä lähdettiin pikkutietä oikealle, Syvällejärvelle, tultiin Jerema Peko Taaveti talolle

(27) Taavetti 1877-1946 ja Eeva 1883-1949 Nikka­nen.

       Ville 1904, Väinö 1906-64 ja Helmi 1910 (Paju) ja lapset Kirsti 1936, Mauri 1938,

       Yrjö 1909, Hanna 1911, Kalle, 1914, Matilda 1917, Eevi 1923

Kun palattiin takaisin Halilan osuuskaupan henkilökunnan asuinraken­nuksen luo, siitä oikealle lähtevän tien varrella ensimmäisenä oli

(28) Liisa 1861-1942 (Pentikäinen) Nikkanen talo.

         Myös Henttisen talon kohdalta erkani tie oikealle, ja sen varrella oli ensin oikealla puolen

(29) Maria Nikkasen ja vasem­malla

(30) Herman 1878-1959 ja Maria 1883-1971 (Nikkanen) Seppänen.

(31) Sakari 1879 Ja Tilda 1881 (Kakko) Nikkanen/Hakala Sakari,

(32) Joonas 1875 ja Ida 1884-1911 Nikkanen

       Niilo 1907-75 ja Helmi 1906-85 (Loponen) poika Jaakko 1939, 

       Paavo 1910-59 ja Hilja 1906-81 (Hiiri) tytär Raija 1939

(33) Albert 1875-1943 ja Ulla 1863-1942 (Nikkanen) Valkonen.

       Jalmari Ullanp. 1902

Kun kuljettiin Pahaojan ja rautatien välistä tietä Lounatjoelle päin, erosi Kanneljärven aseman kohdalta tie vasemmalle. Tämän tien vasem­malla puolen olivat ensimmäisenä

(34-35) Helena 1866 pso Joonas 1861-1912 Nikkanen / Väy Juo­nekse Helenalla kaksi taloa.

        Maria 1894-1954, Ville 1898, Aino 1900, Kaarlo 1904-46, Herman 1906-60

(36) Maria 1894-1954 Nikkanen/Helena Mari

(37) Veljekset Määttänen Oy:n rakennukset. Kun tietä edettiin, oli oikealla puolella

(38) Pekka ja Ella Sojamo.

         Radan varresta erosi tie vasemmalle Korpeen, joka oli oma kyläosansa.

 (39) Aleksan­teri 1896-1940 ja Aino 1896-1985 (Määttänen) Valtimo

Lilja 1921 (Bergman), Olavi 1922-41, Eila 1923 (Nousiainen), Mirja 1927 (Jurva/Sundell/Soini)

(40) Juho 1894 ja Iida 1897 Sipiläisen,

(41) Helena Määt­tänen

(42) Anni 1878-1954 ( Vesterinen) pso Sakari Reiman 1873-1931 Reiman/ Penu Sakari Anni,

(43) Eeva 1877 pso Kustaa Nikkanen,1868-1917

         Aino 1902, Toivo 1904-28, Hilja 1908, Yrjö (Korve-Yrjö) 1910, Vilho 1913-38.

          Anna 1915(Kakko) 

(44) Kristiina 1868-1951 (Kirjonen) I pso Salomon 1859-1901 Nikkanen

         Tilda 1890

         II Joonas 1872-1932 Huuhka

         Rikhard 1912 ja Vilhelmiina 1914 (Tikka)

                   Raimo 1936, Reino 1938

(45) Kalle 1896 ja Elina 1897 (Kakko) Nikkanen/Korve Kalle

         Kaino 1916, Tyyne 1919, Eila 1922, Martti 1927-92, Helge 1927, Pekka 1931-52

(46) Ar­mas 1909 ja Aino 1906 (Linqvist) Nikkanen/Korve Armas

         Vieno Anneli 1937

(47) Juho 1882-1969 ja Ulla 1887-1951 Nikkanen/Nuuti­laisii Jussi

         Jenny 1907-84, Onni 1908-40, Uuno 1911-69

(48) Ikosen perikunnan talot sekä

(49) Veljekset Määttänen Oy:n mylly, saha ja puusepäntehdas.

 

Kertojat Kanneljärvi II: Viljo Kiesi, Elias Nikkanen ja  Lempi Makkonen

         Perhetiedoissa avustanut Kerttu Saarinen