Harjun kylä

 

Ensimmäiset tunnetut asukkaat

 

Kanneljärvi II -teoksessa mainitaan Harjun kylässä olleen yksi talo asuttuna. Sitä taloa asui Antti Mikonpoika Harju s.1693. Antti Mikonp vanhemmilla Mikko Mikonpojalla ja Maria Matintyttärellä oli lisäksi Heikki s.1700 ja Matti s.1705. Heidän jälkipolvistaan käytettiin nimeä (Breiman) Reiman.

Mikko Mikonp  on mainittu maakirjassa 1695.  Ennen v. 1689 asui taloa Heikki Harju.

1707 maakirjan mukaan talo oli kruunun autio, mutta Mikko Mikonp. viljeli toista Harjun tilaa. 1723 henkikirjassa on mainittu Mikko Mikonp. leski Maria Matintr. ja pojat Antti, Matti ja Heikki. Uudellakirkolla on 1600-luvun alussa asunut kihlakunnankirjuri Henrik Reiman, mutta sukulaisuudesta ei ole varmaa.

Harjun kylän asukkaat on 1700-luvun kirkonkirjoissa luettu Kanneljärven kylään kuuluviksi. Vasta 1828 Harjun kylässä asuville merkitään historiankirjoihin syntymä ja kuolinpaikaksi Harju. Niinpä 1760-70 rippikirjassa on Kandeljärven kylän Harju-nimikkeen alla mainittu 1693 syntynyt Antti Mikonp puolisonaan Muolaassa 1701 syntynyt Anna Yrjöntr Ronni. Antti kuoli 22.2.1782 "pistokseen" liki 90 vuotiaana.

Antti Mikonp. tyttäret naitettiin äitinsä kotipitäjään Muolaaseen.

 

Pojista Matti (s.1722) oli nainut Valpuri Tuomaantr Sirkiän (s.1732). Heidän poikansa Mikko oli mm. Kaapre Hermannin isoisä. Ja toinen poika Tahvo mm. Jerema Kustaan (sokkee Kustaa) isoisä.

Heikin (s.1726) vaimo oli Uk Metsäkylästä, Johanna Mikontr (s.1736). Heikin poika Tuomas sai miniäkseen Hämeenkylästä Olli (Olof) Kakon tyttären Helenan. Harjun Kakot ovat Helenan veljien Markus, Ville ja Lauri Kakon jälkeläisiä. Heikin toisen pojan Samuelin jälkeläisiä ovat mm. Yljoen Reimanit ja Esiläiset.

 

Yrjön (s.1728) vaimo oli Peippolasta Maria Markuntr Osolaunus (s.1741) vih.1759. Yrjön jälkeläisiä ei ole Harjusta jäljitetty.

 

Nuorin, isänsä kaima Antti (s.1738) vihittiin 1759 Riitta Paavontr Kakon (s.1741) kanssa. Heidän Reiman nimisiä jälkeläisiään ei ole 1800-luvun lopulla Harjusta jäljitetty, mutta Keijo Itävuon esivanhemmista laaditussa Porokuokka- ja Reiman- suvun monisteessa on mainittu Antin pojanpoika  Ville Jaakonp Reiman, joka oli mennyt vaimonsa Eeva Pusan taloon Järmilään kotivävyksi ja suku jatkuu Reimanina nykypäivinäkin.

Hanna Jaakontr Reiman on vihitty 1818 Juhana Matinp Vesterisen kanssa ja he jälkeläisineen asuivat Harjussa. Tuomaan Taavetti on 1832 vihityn Eerikki Vesterisen ja Helena Reimanin pojanpoika.

 

Lauri Kakko tuli Harjuun 1840-luvulla. Laurin lapset Samuel (s.1841) ja Anna (s.1844) syntyivät vielä Hämeenkylässä, mutta Eerikki (s.1846) ja Mikko (1851) jo Harjussa, kuten myös toisesta avioliitosta 1860 syntynyt Kristiina (Hakuli)

Tuomas Antinp Kärpänen (s.1813) Muolaasta  tuli Harjuun 1845

 

Pietari-radan rakentaminen toi uusia pitkäaikaisia asukkaita Harjuun.

1869 tulivat Hämeenkylästä Harjun Markkolaan Lauri Kakon veli, Ville (s.1806) ja veljenpoika Paavo Markunp Kakko (s.1837).

 

Valkjärveltä Harjuun muuttivat vuonna 1862 Tuomas Mikonp Ryyppö (s.1813) Aapram Tuomaanp Reimanin maille ja Antti Hakuli (s.1817) v.1871 Markus Israelinp. Reimanin tiluksille.

 

Kuljemme nyt muistoissa talosta taloon'

 

Harjun talokartta


Mistäpä sen muualta aloittaisi kuin paikkakunnan ainoasta opinahjosta, Kansakoulusta:

           Koulu sijaitsi asemaseudun ja varsinaisen kylän puolivälissä ja aivan metsässä. Se rakennettiin 1913, jolloin se aloitti myös toimintansa. Koulun tontti oli noin hehtaarin suuruinen ja se oli ostettu kanneljärveläiseltä Ville Kiesiltä (Simo Ville)                                      

Koulurakennus oli hirsirakenteinen ja siinä oli alun perin kaksi luokkahuonetta, eteistilat ja opettajan asunnot ja luonnollisesti sauna, kellari, käymälät ja pieni navetta. Tontti oli raivattu jonkunlaiseksi piha-alueeksi, mutta siinä ei ollut varsinaista urheilukenttää. Koulun takana oli pieni kasvimaa opettajia ja oppilaita varten. Myöhemmin 1927 rakennettiin kouluun lisärakennus, johon tuli yksi luokkahuone alakoulua varten ja sitä käytettiin myös juhlasalina, voimistelu ja käsityöluokkana tytöille. Lisäksi siihen tuli keittiö jatkoluokkien talousopetusta varten. Pojat kävivät käsitöissä Kirjavaisen omistamassa mökissa Markkolassa.

Koulussa kävivät Harjunkylän, asemanseudun ja Lounatjoen lapset, vieläpä osittain Kanneljärven kylästäkin Hussin- ja Kiesinmäeltä. Kohokohtia olivat koululla jokapäiväisen koulutyön lisäksi joulujuhlat ja äitienpäivät, joissa kyläläiset olivat runsaslukuisesti mukana. Koululla oli myöskin pieni lainakirjasto ja kuoro harjoitteli siellä. Tärkeä tapahtuma oli myöskin jokakeväinen Ainonpäivä, jolloin koulutytöt kävivät aamulla varhain laulutervehdyksellä opettajan luona. harjoitukset he pitivät läheisellä Kurksuolla ja ne ajat ovat säilyneet rakkaina muistoina vieläkin hyvin monella.

1.        Opettajana oli koulun aloittamisesta asti Toivo Henrik Kannas, hän oli kotoisin Hämeenlinnasta. Opettajan viran ohella hän hoiti myös seurakunnan kanttorin tehtävät sekä johti laulukuoroa. Myöhemmin tuli toiseksi opettajaksi Aino Tiira Käkisalmesta. Vuonna 1923 he menivat naimisiin ja heidän tyttärensä Anneli (Herttua), asuu Lapualla nykyisin.

Aikoinaan pidettiin kylässa eri taloissa kiertokoulua, sen opettajana oli Aino Metelinen (os. Pantzar). Alakoulu aloitti toimintansa vuonna 1925, se toimi ensin Herman ja Maikki Nikkasen talossa Suosillanpäässä. Opettajana oli ensin Toivo Kannaksen sisar Kerttu ja myöhemmin Toivi Kuhlman. Myöhemmin koulu siirtyi kansakoulun lisärakennukseen.

 

Lähdemme koululta kylään, noin vajaan kilometrin päässä oli Tiiliportit, jotka olivat aikanaan  kuuluneet Hansun huvilalle.

2.        Vasemmalla oli Mikko Kirjavaisen saha, jonka hän myöhemmin siirsi Soltaijoelle. Salomon Kirjavainen perusti samalle paikalle kattotiilitehtaan. Tästä erosi tie myöskin Markkolan kyläosaan, mutta jatkamme suoraan.

3.        Vasemmalla oli Maria (os. Haikonen) s. 1893 ja Herman Nikkasen 1890-1956 (Maiki Hermaan) talo. Heidän lapsensa olivat Lauri (s.1922- kaatui 31.10.41), Liisa  s. 1927 ja Esko. Myöhemmin paikan omisti Mikko Kirjavainen. Tien oikealla puolella oli aikoinaan kaksikerroksinen Kasakova taatsa.

4.          Seuraavana vasemmalla oli Eeva (os. Nikkanen) 1894-1978 ja Kustaa Hakulin (Kalle Kustaa) 1895-1954 talo. Lapset Kauko s. 1916, Emmi s.1920, Helvi s.1922, Toini (Häkkinen) s. 1924 ja Eero s. 1926. Vastapäätä oli aikoinaan Vihtori Hakulin talo ja paja, mutta ne olivat palaneet jo ajat sitten.

5.        Kun nousemme mäkeä ylös, tulemme ns. Hakulin mäelle, tästä eroaa tie vasemmalle Paarnojalle. Tällä paikalla oli ollut kylän ensimmäinen asuinpaikka, jossa asui silloin Breiman. Tilan osti 1800-1uvulla Valkjärveltä 1871 muuttanut Antti Hakuli s.1817-1882, heillä oli kolme poikaa, Vihtori 1859-1932, Ville 1863-1934 ja Kalle 1866-1922. Päätilaa jäi hoitamaan Ville ja Ristina (os. Kakko 1860-1930) Hakuli, lapset Juhana 1888-1940, Jalmari 1890-1964, Alina 1893-1931 (Pylkkänen) ja Hilma1903-1983 (Nikkanen). Vanhalle paikalle jäivät Jalmari ja Tilda (os. Karhu 1891-1987), lapset Toini 1913 (Määttänen), muutti 1935 Viipuriin, Hanna 1916, Elvi 1918 (Kaltokari), Hilkka 1921 (Kauppi), Reino 1923 (kaatui 31.7.41) ja Elma1926 (Leppäkoski). Heillä oli kylän postipaikka, Hanna toimi posteljoonina.

6.        Seuraavana oli Vihtorin pojan Herbert Hakulin talo, jonka omistivat myöhemmin Seppälät, Antti ja Arviida (os. Leskinen) Lantiainen, lapset Eino s.1906, Elli ja Elmi. Sen jälkeen paikan osti Siviä (os. Miettinen 1908) ja Aarne Kakko 1903-1941 (Samullaisii Aarne). Lapset Martti 1931-1942 ja Pentti 1932.

7.        Tien toisella puolella oli Ville 1881-1931 ja Helena (os. Kurppa 1882) Reimanin (Reijo Ville) talo. Myöhemmin tämän osti myös Aarne Kakko.

8.        Vasemmalla oli Tuomas Ryypön 1834-1917 talo. He olivat myös muuttaneet 1862 Valkjärveltä aikoinaan. Lapset Mikko 1861, Annamari 1870-1928 (Kakko), Tahvo 1873-1949, Herman 1879-1949 ja Kalle 1882-1947. Vanhalle paikalle jäivät Tahvo ja Ulla (os. Määttänen 1886-1947) Ryyppö. Lapset Viljo 1906-1926, Jalmari 1907-1986 ja Lempi 1913 (Reiman).

9.        Tien oikealla puolella oli Kalle ja Ulla (os. Rokka) Kiurun talo, heillä oli kyläkauppa, Kiurupuoti. Paikan osti myöhemmin Joonas 1863-1945 ja Mari 1872-1944 (os. Hautamäki) Turtiainen. Lapset Iivari 1906-1995, Rikhart 1913 (kaatui 27.3.42) ja Väinö 1915 (kaatui 11.11.43).

10.        Seuraavana oikealla Herman 1879-1949 ja Roosa (os. Blom 1882-1968) Ryypön talo. Heillä oli tytär Lyyli 1905 ja Lyylillä tytär Maiju 1933.

11.        Käännytään vasemmalle ja siinä vasemmalla on Anni 1883-1955 (os. Määttänen) ja Herman 1877-1959 Kakon (Samuli Hermaan) talo. Lapset Aarne  1903 (kaatui 1.9.41), Aura 1905-1995, Armas 1907-1998, Martta 1908 (Liede), Mirja 1912 (Vänni), Lauri 1915 ja Terttu 1926 (Lindhroth).

12.      Edelleen vasemmalla on Miina 1885 (os. Reiman) ja Risto Kakon 1882-1940 (Lauri Miko Risto) talo. Lapset Robert 1907 pso Elvi 1908, Ella 1908-1977 (Ryyppö), Reino 1910, Irja 1917-1995 ja Pentti 1924-1985. Heillä oli myöskin kyläkauppa, Ristopuoti. He möivät talonsa Herman Nikkaselle ja muuttivat Lounatjoelle.

13.      Oikealla puolella tietä oli Elsa 1894-1967 (os. Eloranta) ja Kalle Kakon 1889-1963 (Lauri Miko Kalle) talo. Lapset: Esteri 1916 (Kääriäinen), Aune 1916 (Wallenius), Teuvo 1918, Rauha 1920 (Pitkänen) ja Tapio1939.

 

Palaamme tästä takaisin Hakulin mäelle ja lähdemme kujasia pitkin kohti Paarnojan kyläosaa Ylitämme pienen joen, jota kutsutaan aina sen mukaan, kenen maitten kohdalla se virtaa.

14.            Nousemme Yljöi määele, vasemmalla on Hilma 189-1982 (os. Paavilainen) ja Kalle Reimanin 1886-1951 (Yljöi Kalle) talo. Lapset Mirja1921(Laine), Niilo 1922-1994, Inkeri 1924 (Tarkkola), Pauli 1926, Mauri 1928-1979, Irja 1930 (Hörkkö), Ilmi 1932-34, Maiju 1934-1999 (Huittinen), Leena 1936 (Rinne), Meeri 1938 (Nieni) ja Pekka 1941. Talossa asui aikaisemmin myös Kallen veli Risto 1883-1923, niin kuin setämiehenä.

15.            Oikealla puolella oli Karuliina 1879-1912 ja Mikko Reimanin 1878-1942 (Väy Mikko) talo. Lapset Miina 1898-1980 (Paavilainen), Joonas 1900-1967, Katri 1904, Aino 1906 (Vehola) ja Jussi 1910-1997 puolisonaan Helvi Mäkeläinen 1911-1993. Mikko oli tullut aikoinaan taloon vävyksi. he raivasivat paljon uutta peltoa, jota viljelivät tehokkaasti ja rakensivat kaikki uudet rakennukset. Mikko oli isänsä Herman Reimanin, Kaapre Hermanin 1857-1930 jälkeen kylänvanhin, Kyläukko.

16.        Seuraava talo vasemmalla oli Tilda 1884 (os. Hakuli) ja Joonas Reimanin 1877-1921 (Yljöi Juones) talo. Juones oli rautatieläinen ja kuoli hyvin nuorena. Tilda hoiti taloa lastensa Aarnen 1904 ja Lempin 1916-1990 Oravuo kanssa, kunnes möi tilan ja muutti Viipuriin. Uusi omistaja tuli Muolaasta, Ville 1868 ja Anni 1881 (Mero) Paavilainen. Lapset Viljami 1907-1991, Johannes 1909, Helena, Esa 1912, Uuno 1914 ja Saimi 1919.

17.        Seuraava oikealla oli Katri 1879 (os. Ikonen) ja Israel Reimanin 1879 talo, lapset Herman 1910-1988, Reino 1914 ja Viljo 1924-2004. Heiltä paloi koti ja he rakensivat uuden talon samaan paikkaan.

18.        Tästä jatkui sivutie Mari 1870-1926 (os. Määttänen) ja Ville Reimanin 1867 talolle. Lapset Aino 1901 pso Isak Reiman ja Viljo 1906. Mari meni uudelleen naimisiin Ville Nikkasen 1886-1958, Ristjani Villen, kanssa. Lapset Elina 1911-2003, Arnold 1913 (kaatui 27.6.44), Toini 1916-1998 (Eskelinen), Sylvi 1919 (Palonen) ja Eila 1920-1993. He muuttivat Lounatjoen tien varrelle. Viljolta meni kotipaikka huutokauppaan ja sen ostivat Hilma 1903-1983 (os. Hakuli) ja Jussi Nikkanen 1899-1951, Ristjani Jussi. Jussi oli poliisina Ensossa ja myöhemmin apulaisnimismiehenä Kouvolassa.

19.        Kun palaamme takaisin kujasille on vasemmalla Maija 1875-1955 (os. Nikkanen) ja Tahvona Reimanin 1867-1922 (Ville Tahvonan) talo. Lapsia Mari 1898, pso Inkeristä, asuneet Venäjällä. Alina1902-1974, Aino 1907-1999 (Salminen), Väinö 1909-1993, Otto 1909-1980, Hilja 1912 (Halonen) ja Tauno1916. Lapset jäivät kaikki pieniksi, kun Tahvona kuoli 1922. Maija oli hyvä hieroja. Heille rakennettiin uusi koti ennen talvisotaa. Mainittakoon, että se oli ainoa talo tässä kyläosassa, joka säästyi talvisodan tuholta.

20.        Aivan samassa pihapiirissä oli Annamari 1880-1952 (os. Määttänen) ja Markko Reimanin 1870-1937 (Ville Markon) talo. Lapset: Hilma 1901-1960 (Työppönen), Tyyne 1907-1988 (Paju), Elvi 1910 (Pärnänen), Ella 1916-1944 (Liiri), Paavo 1921 (kaatui 24.6.44) ja Anna-Liisa1925-1985 (Leinonen). Markon sisar Anni 1865-1951 asui aikaisemin samassa talossa, mutta muutti myöhemmin lähelle Särkijärveä omaan mökkiinsä.

Yljoe Mirjam muisteli:

Kartassa no 20 merkityssä talossa asuivat Markko ja Annamari Reiman. Annamari on autellut maailmaan Mummon kaikki muut lapset paitsi Pekan, joka syntyi Salon sairaalassa. 
Annamari oli muissakin naisten töissä auttelemassa, varsinkin silloin kun Äiti oli vielä pieni. Markko autteli miesten töissä. Hän oli erikoisen hyvä paikkaamaan valjaita yms. hevosten tarpeita.
Heillä oli sen verran pienempi paikka, ettei omasta takaa ollut tarpeeksi ruokaa. Heille maksettiin töistä viljalla, heinillä, porsailla, maidolla silloin kun heidän lehmänsä oli ummessa.

Heidän kolmanneksi vanhin tyttärensä Tyyne hoiti Äitiä. Tyyne (meni naimisiin uuskirkkosen Pajun kanssa)

 

21.        Tien oikealla puolella oli aikaisemmin Mikko Reimanin talo, mutta sen ostivat Aino 1881 (os. Närvänen) ja Ville Mäkeläinen 1872. He rakensivat paikalle uuden talon. Lapset Tuovi 1903 (kaatui 18.4.44), Ilmari 1905, Laura 1909, Helvi 1911-1993 (Reiman) ja Mirja 1917. Ville meni ratavartijaksi Ylivieskaan ja kotipaikalle jäivät Aino (os. Käiväräinen) ja Ilmari Mäkeläinen. Lapset: Annikki (Hakala), Taimi, Seppo ja Sakari. Mainittakoon, että Tuovi oli kylän ensimmäinen ylioppilas ja myöhemmin everstiluutnantti.

Vasemmalla oli Kustaava 1879 (os. Henriksson) ja Kustaa Reimanin 1860-1928 (Esi Kustaan) talo, mutta he muuttivat Lounatjoelle ja talo purettiin. Maat osti Jussi Ruokonen ja myöhemmin Israel Reiman.

22.        Seuraavana vasemmalla oli Miina 1879-1958 (os. Nikkanen) ja Joonas Reimanin 1871-1956 (Esi Juones) talo. Lapset Einari 1904, Elsa 1907, Lempi 1909 (Valtanen), Aaro 1912 ja Maire 1916 (Moisio).

Tullaan tienhaaraan, josta kujaset lähtevät oikealle, mutta jatkamme suoraan.

23.        Oikealle jää Maija 1877-1954 (os. Halonen) ja Kalle Reimanin 1880-1954 (Israeli Kalle) sekä heidän poikansa Edvartin 1906 talo. Mökin oli aikoinaan rakentanut Anti Ville. Hänen jälkeensä sen omisti Akkeli, jolta Kalle sen osti.

24.        Vähän sivussa tiestä oikealla oli Ulla 1879-1949 (os. Reiman) ja August Vauhkosen 1880-1926 talo. Lapset Toivo 1912 , Lilli 1916, Elma 1918 ja Sirkka.1920 (Puustelli). Helmi 1913 (os. Nikkanen) ja Toivo Vauhkonen s. 1912 jäivät jatkamaan talon pitoa ja raivasivat uutta peltoa ja rakensivat uudet rakennukset. Lapset: Jorma, Raimo, Pertti, Kyösti ja Kari. Ullan ensimmäisen miehen Juhana Reimanin1879-1903 kanssa tytär Miina 1902 (Viitanen), joka sittemmin muutti Amerikkaan

25.        Ylitämme Paarnojen notkon ja vasemmalle jää Tilda 1892-1984 (os. Karvanen) ja Ville Kurpan 1889-1974 talo. Tytär  Kaarina 1932-2018 (Määttänen). Villen ensimmäisen puolison Katrin (Määttänen) 1886-1923 kanssa lapset Uuno 1912, Olavi 1915, Ella 1920 ja He muuttivat Haapasillalta 20-luvulla ja rakensivat kaikki uudet rakennukset. Tila oli aikaisemmin ollut Isralin Kallella, asemapäällikkö Grundströmillä, Aikkäällä ja Hovilla.

26.        Tien oikealla puolella Paarnoiahon laidassa oli Helena 1882-1950 (os. Hakuli) ja Taavetti Reimanin 1877 (Juonekse Taavetti) talo. Lapset: Hannes 1907, Lahja 1910 (Muuri), Leo 1914, Lauri 1918 ja Kaarlo 1920-91. Kylän nuoret kokoontuivat usein heille iltaa istumaan.

27.        Seuraavana oikealla oli Miina 1884-1968 (os. Vesterinen) ja Taavetti Vesterisen 1875-1942 (Tuomaan Taavetti) talo. Lapset: Ville 1902+Bertta 1913 (Haapoja), Hilja 1905 (Rapeli), Toivo 1907, Lempi 1910 (Rissanen), Sylvi 1914 (Korhonen), Vieno 1918, Arvi 1918 (kaatui 22.7.41) ja Tauno 1920 (kaatui 7.7.-43). Heidän perheensä oli ahkera marjojen ja sienien kerääjä. Heidän portiltaan lähti pieni polku vasemmalle Lähtee notkoo. Siellä oli hyvä ja kirkas lähde, josta monet kyläläiset hakivat kahvivettä. Lähde oli muuten hyvässä kunnossa vielä 1990.

 

Seuraavaksi tulemme Hämäläisen notkoon ja vasemmalle jäävät Potattikuoppii mäki ja tie Vaht´tuvalle.

28.        Ratavartioiden talo, Vaht´tupa, jossa aikoinaan asuivat Ville Mäkeläinen ja August Vauhkonen sekä sen jälkeen vuokralle Eloranta, Vesterinen sekä Iida 1896-1993 (os. Nikkanen) ja Herman Kurppa 1895, joiden lapset Jouko 1936, Raili 1938 ja Raija 1941.

Tie jatkuu Putkaporttiloile ja radan yli mennessä Rekrikole, mutta oikealle jää ennen rataa

29.        Helena 1870 (os. Laitinen) ja Mikko Reimanin 1864 (Esi Mikko) talo. Lapset: Ville 1891-1937, Katri 1892, Kalle 1902, Juho 1905 (kaatui 12.2.40), Toivo 1908 (kaatui 27.2.40) ja Hilma 1910-1996.

30.        Palaamme takaisin Paarnoi-aholle ja lähdemme kujasia oikealle. Siellä on koivujen keskellä Kalle Kärpäsen 1880-1955 talo. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Anna 1882-1912 (os. Määttänen). Lapset Aino 1903-1975 (Valjakka), Saimi 1905-1984 (Utriainen/Kettunen) ja Lyyli 1907-1987. Toinen vaimo oli Helena 1888-1921 (os. Määttänen), lapset: Ella 1913-1984 (Murtovuori), Helmi 1915 (Määttänen) ja Artturi 1917 (Kaltokari). Kolmas vaimo Eulaalia 1895-1957 (os. Lempiäinen), jonka kanssa ei ollut lapsia.

31.        Jatkamme edelleen Anna 1887 (os. Velling) ja Kalle 1886 Koivun talolle. Lapset Sulo ja Vieno. Aikaisemmin sen omistivat Herman 1866 ja Ulla 1877 Reiman, lapset: Kalle 1903, Ville 1907, Väinö 1916 ja Ella 1920 (Nyman). He muuttivat Keravalle.

32.        Jatkamme pellon laitaa oikealle, jossa on Sandra 1887 (os. Hakuli) ja Risto Reimanin 1884-1927 (Anti Risto) talo. Lapset Otto 1907-1978, Lilja 1909, Aino 1911-1997, Helvi 1914 (Suvanto), Arvi 1921 (kuollut sotavankeudessa noin 1950, siunattu Tyrväälle 60-luvulla), Reino 1924 ja Martti 1927. Riston kuoltua 1927, he möivät paikan myöhemmin Wåhrströmille ja muuttivat Harjun tien varteen lähelle koulua.

33.        Edelleen pellon reunaa jatkettaessa on Aino 1894-1956 (os. Toivonen) ja Juhana Hakulin 1888-1940 talo. Lapset: Siviä 1913 (Turtiainen), Pentti 1918 (kaatui 30.6.44), Helli 1921 (Nikkanen), Toivo 1922-1986, Sirkka 1924 (Lintuvuori), Eino 1926-1974, Kerttu 1928 (Helminen) ja Leena 1935 (Ihatsu). Tämä paikka oli alun perin Antti Reimanin ja sitten Koivun.

34.        Pienen metsätaipaleen jälkeen on Helena 1863-1951 (os. Reiman) ja Ristian Nikkasen 1858-1936 (Juhana Ristijaan) talo. Lapset: Ville1886-1958, Antti 1888-1935, Herman 1891-1945, Miina 1894-1991, Iita 1896-1993 (Kurppa), Juho 1899-1951, Katri 1905-1992 (Määttänen) ja Joonas 1909-1998. Taloa jäi pitämään Hilja 1910-1989 (os. Pentikäinen) ja Joonas Nikkanen, lapset: Jouni 1933, Keijo 1936-45 ja Irene 1937. Talossa asui myöskin Helenan veli Kustaa 1851 Reiman (Sokkee Kusta). Hän oli sokeudestaan huolimatta monen toimen mies, toimi pyhäkoulun opettajana koko ajan, kantoi aikoinaan postin kylään, teki harjoja ja möi almanakat joka taloon. Hän tunsi talojen sijainnin ja melkein jokaisen kyläläisen äänen perusteella.

 

Seuraavaksi tulemmekin Uuvesilla-määele. Tämä oli kylän juhannus­kokkopaikka. Vaikka aho oli aivan metsän keskellä, niin joka juhannus siellä poltettiin korkea sankakokko, jonka pojat talkoilla aina tekivät. Kulohälytyksistä ei tiedetty mitään, eikä palokuntaa ollut koko pitäjässä. Aholla pyörittiin piirileikkiä ja juotiin punaista sakariinilimonaatia.

35.        Aholta vähän oikealle oli Iita 1888-1942 (os. Reiman) ja Antti Nikkasen 1888-1935 (Ristjani Antti) talo. Lapset: Tauno 1912, Vieno 1914, Irja 1917, Helvi 1919, Roine 1923, Eila 1927 (Kokko) ja Erkki 1931-1968.

 

Ylitämme seuravaksi Uuvesilla joen, jossa oli sillan lähellä syvä vonkka, siinä uitettiin aina kylän hevosia. Nousemme ylös Jeremalaisii mäkkee. Oikealla on

36.      Loviisa 1882 (os. Määttänen) ja Taavetti Reimanin 1875-1918 (Jeremalaisii Taavetti) talo. Lapset: Toivo 1903, Viljo 1905, Väinö 1907-1945, Ilmari 1910 ja Elvi1913-1999. Vanhemmat pojat olivat rautatien palveluksessa ja kotipaikkaa hoiteli Vieno 1910 (os. Reiman) ja Ilmari Riihelä. He olivat muuttaneet sukunimen Riiheläksi.

37.        Vasemmalle oli Miina 1887 (os. Riikonen) ja Joonas Reimanin 1888 (Jeremalaisii Juones) talo. Lapset: Aili 1912, Irma 1916 (Ruokonen), Paavo 1917 (kaatui 11.8.41) ja Hanna 1920 (Solin). Toivo Riihelä osti myöhemmin heidän paikkansa.

38.        Seuraava oikealla oli Katri 1885 (os. Iivonen) ja Juhana Reimanin 1870 (Jeremalaisii Jussi) talo. Lapset: Elina 1907, Tyyne 1902, Martta1910-1988 (Reinikainen), Aino 1912, Vieno 1915, Uuno 1917, Laina 1922, Reino 1924 ja Tauno 1926.

 

Seuravaksi tulemmekin Hiopi ahole.

Ahon laidassa oikealla oli aikoinaan Hioppi 1842-1915 ja Mari 1840-1931 Reimanin talo, jossa oli lapsia ainakin Herman 1872-1939 ja Miina 1872. Miina eli yli satavuotiaaksi (pso Juho Halko). Talo oli sittemmin purettu ja maat omisti Eino Reinamo 1906 ja myöhemmin Wåhrström. Vasemmalla oli aikoinaan Salomon Reimanin 1875 (Israli Salamoon) sekä Ulla 1875-1944 ja Antti Reimanin 1869-1919 talo, mutta he muuttivat Lounatjoelle. Ullan ja Antin lapset: Sulo 1908, Eino 1909 (kaatui 15.8.41) ja Saimi 1912-2001. Paikat osti myöhemmin

39.        Karoliina 1881-1949 (os. Kakko) ja Risto Määttänen 1881-1943 (Esi Risto). Lapset: Impi 1905 (Raninen), Saimi 1906-1955 (Salminen), Sulo 1907 (kaatui 30.8.41), Onni 1911-1976, Toivo  1916 (kaatui 9.6.43) ja Tauno 1918.

 

Kujaset lähtevät nyt Peräkylään päin. Vasemmalla kuusien keskellä oli

40.        Annastiina 1890-1973 (os. Vesterinen) ja Ville Reimain 1882-1929 (Israli Ville) talo. Lapset: Laura 1911, Helmi 1912 (Wikström), Irja 1915-2000 (Pennanen), Tauno 1917 (kaatui 2.8.41), Maire 1920, Hilkka 1921, Viljo 1922, Aili 1922 ja Onni 1926. Villen kuoleman jälkeen talo myytiin huutokaupalla ja Annastiina joutui muuttamaan Lounatjoelle lasten kanssa. Huutokaupan pitäjälle oli tullut jotain sekaannusta papereissa ja he saivat talon takasisin viiden vuoden kuluttua.

41.        Vasemmalla oli Harju hovi, joka olikin suurin peltopinta-alaltaan koko kylässä. Talolla oli monia omistajia, jotka hakkasivat metsät paljaiksi ja pellot pääsivät rappeutumaan. Omistajista mainittakoon Crusell (vuokralaisena Rosenqvist), Lehteri, Raussi, Sallinen ja viimeksi Wåhrström, joka teetti peltoa lisää ja kunnosti muutenkin paikkoja. Hovin mailla oli kolme pientä järveä, Peräjärvet, aivan lähekkäin. Siellä kyläläiset kävivät usein uimassa.

42.        Tullessamme takaisin kujasille on vasemmalla Aino 1901 (os. Reiman) ja Iisakki Reimanin 1893-1977 (Juhana Iisakki) talo. Lapset: Salme1923-2003, Hannes 1924 (kaatui 17.3.44), Helga1926-1996, Signe 1928 (Nurmi), Alli 1932 (Johansson), Veikko 1935 ja Voitto 1942.

43.        Olemme Ronnimäellä ja vasemmalla on entinen Niku Villen talo, jossa myöhemmin asui Karuliina Leino (o.s Pentikäinen)1887 lastensa Kallen 1908 ja Alinan kanssa. Hän meni sitten naimisiin Joonas Iivosen 1891 kanssa. Lapset: Lempi ja Armas 1927. Talon osti sittemmin Antti Ravantti, jolla oli poika Vilho. Myöhemmin sen omisti Roisko ja tytöt Toini ja Aune Martikainen. Heidän jälkeensä sen osti Johannes Reiman, joka vuokrasi taloa Harjun nuorisoseuran käyttöön.

44.        Aivan vieressä oli Alviina 1899 (os. Pentikäinen) ja Ville 1893-1928 Airikan (Henteri Ville) talo. Heillä tytär Eila 1923.

45.        Tien toisella puolella oli Helena 1855 (os. Määttänen) ja kylänvanhimman (Kyläukko) Herman Reimanin 1857-1930 (Kaapre Hermaan) talo. Lapset: Mikko 1878-1942, Israel 1879, Johannes 1882-1950, Juones 1888, ja Samuli 1892-1950. Isän kuoltua jäi kotipaikka Miina 1898-1991 (os. Iivonen) ja Samuli Reimannille, lapset: Erkki  1934 ja Heimo 1937.

46.        Vasemmalla pellon takana oli Antti ja Sofia Honkasen talo. He olivat muuttaneet Varkaudesta, lapset: Elvi, Lauri ja Hertta. Aikaisemmin talon omistivat Ulla (os. Halonen) ja Mikkeli Reiman, lapset: Toivo ja Otto (kaatui 11.8.41). Ulla meni naimisiin Finnholmin kanssa, heillä lapset: Eine, Rauha ja Rauno.

47.        Seuraavana tien oikealla puolella oli Mari 1872 (os. Reiman) ja Taavetti Iivosen 1867 talo. Lapset: Joonas 1891, Kalle 1897 ja Jussi 1899. Kalle jäi kotipaikalle ja meni naimisiin vasta sodan aikana Nellyn  1908-2000 (os. lisakkila) kanssa, heillä yksi tytär Terttu 1943.

48.        Heidän talostaan oikealle oli pieni mökki. jossa asuivat Kustaava 1856 (os. Sikanen) ja Herman Reiman 1861-1931, Vilhelmi Hermaan. Heillä oli poika Jalmari, joka oli mennyt Venäjälle.

49.        Tien oikealla puolella oli vielä Heta 1884 ja Joonas Reimanin 1888 (Kaapre Hermani Juones) talo. Heillä tytär Vieno 1910 (myöh. Riihelä).

50.      Vasemmalla oli Tilda 1890-1984 (os. Airikka) ja Johannes Reimanin 1882-1950 talo. Lapset: Tauno 1915-1998, Toini 1919 (Nissilä), Viljo 1923-1977, Venla 1925, Hilja 1928 (Lehtonen/Lehtiniitty) ja Tyyne 1930.

 

Nyt tie jatkui kaunista mäntymetsää kasvavan kankaan läpi Hötsölän kylään. Vasemmalle jäivät Likolammet ja Likolammin mäki, joka oli suosittu mäenlaskupaikka.

Olemme kiertäneet varsinaisen kyläaukean ja palaamme takaisin Suosillan päähän, josta kujaset lähtevät Markkolan kyläosaan. Oikealla oli aikaisemmin ollut Redderin taatsa, mutta se oli purettu.

 

51.      Seuraavana oli Katri (os. Nikkanen)1888-1978 ja Herman Laihasen 1879-1923 talo. Lapset Hermanin I puolison Helena Mamian 1886-1920 kanssa: Otto1908 (kaatui 3.8.41), Huugo 1915, Pentti1919 (kaatui 17.8.41). Katrin ensimmäisestä avioliitosta Kalle Havian1879 kanssa Tyyne 1908, Helmi 1909 (Eskolin) ja Hanna 1912 Havia. Vasemmalla oli aikaisemmin pieni talo, jossa asui vuokralaisena mm. opettaja Toivi Kuhlman, talo oli purettu.

52.      Oikealla oli Aleksanteri Hyttisen talo, heillä lapset Arvi, Viljo ja Kauko. Talon osti myöhemmin Lempi 1911-1999 (os. Iivonen) ja Einari Kakko 1910, Markkolaisii Einaar. Heillä tytär Maija 1939.

53.      Vasemmalla oli entinen Pulssin paikka, jonka osti Anni 1885 (os. Iivonen) ja Salamon Kirjavainen 1890-1947. Lapset: Helmi 1909, Kauko 1917 ja Hanna 1919 (Salmi). Salamon oli paljon mukana seurakunnan ja kunnan asioissa.

54.      Oikealla oli vanha Kustaa 1853-1916 ja Maijastiina 1859-1926 (os.Lotsari) Kirjavaisen paikka. He olivat muuttaneet Mäkienmäeltä Harjuun. Lapset: Mikko 1883-1938, Katriina 1885 Kakko / Nikkanen, Ville 1889, Salomon 1890, Juhana 1893 ja Yrjö 1902-1976. Ville ja Iita 1910 (os. Hätönen) rakensivat samalle paikalle. Lapset: Keijo1935, Kauno 1940, Kyösti ja Mervi.

55.      Iita 1902 (os. Pusa) ja Yrjö Kirjavainen 1902-1976, heillä tytär Kirsti 1931. He rakensivat talon siihen aivan lähelle.

56.      Tästä eteenpäin oli Aino 1907 (os. Haikonen) ja Juhana Kirjavaisen 1893 talo. Lapset: Aili 1926, Helli 1927, Osmo 1932, Eeva 1930, Sanni 1934, Anja 1937, Hilkka 1939, Jaakko 1942 ja Heikki 1944.

57.      Naapurissa koivikon keskellä oli Helena 1884-1947 (os. Romu) ja Kalle Ryypön 1882-1947 talo.

58.      Palaamme takaisin kylätielle ja kun ylitämme Markkolan joen, niin kohta vasemmalla on Elli 1900 (os. Kuuluvainen) ja Viktor Urmaksen 1894 talo, hän oli Keski-­Kannaksen maatalousteknikko. Lapset Kaija 1930 ja Heikki 1933. Urmas oli ostanut tilan Herman Vesteriseltä 1886-1971, joka taas oli saanut sen vaimonsa Iida Kakon 1888-1957 perintönä.

59.        Oikealla oli Katriina 1885 (os. Kirjavainen) ja Mikko Nikkasen 1895 talo. Lapset Katrin ensimmäisen miehen Rikhard Kakon 1883-1916 kanssa: Aino 1909 (Lantiainen), Toini 1912-1995 (Mattinen), Urho 1914 (kaatui 3.9.42) ja Nikkasen lapset: Hannes 1920, Toivo1923-1988, Esteri 1925-2005 (Saarinen), Kerttu1928 (Karlsson). Irja1930 ja Martti.

60.        Seuraavana oikealla oli Anni 1895-1932 ja Ville Kakon 1889-1962 (Paavo Ville) talo. Lapset: Helvi 1913-1975 (Winter), Uuno 1917-1993, Maire 1918 (Jokela), Hilda 1922 (Nurminen), Paavo 1924, Katri 1926 (Kaljunen), Hannu 1929 ja Heikki 1931.

61.        Vähän eteenpäin oli Anni 1872-1954 (os. Reiman) ja Markko Kakon 1866-1919 talo. Lapset: Hilja 1901-1960 (Havia), Katri 1903 (Lampainen), Jussi 1905-1980, Ilmari 1907-1991, Einari 1910 ja Aino 1913.

62.        Palaamme takaisin joen mäelle ja jatkamme vasemmalle, oikealle jää Edvart 1888 ja Linda 1883-1928 (os. Lyytikäinen) Kakon talo. Lapset Lempi 1909 ja Kyösti 1914 (kaatui 18.1.-40). Edvart kävi välillä Kyöstin kanssa Amerikassa, mutta palasi takaisin ja alkoi suksimestariksi. Myöhemmin paikan osti Lahja 1915 (os. Osolaunus) ja Väinö Määttänen 1906-1965. Lapset Martti 1937 ja Marjatta 1943.

63.        Seuraavana oikealla oli Mari 1874-1944 (os. Iivonen) ja Risto Kakon 1869-1937 (Paavo Risto) talo. Lapset: Herman 1890, Iita 1902 (Auvinen), Väinö 1902, Kalle 1904-1999, Ville 1907, Jussi 1910, Eino 1913 ja Yrjö 1916.

64.        Heiltä edelleen oli Helena 1877 (os. Kakko) ja Ville Hannisen 1877 talo. Lapset: Eljas 1908, Erkki 1910, Eino 1912 ja Viljo1915. Ville oli rautatiellä ja he asuivat välillä muualla, mutta tulivat takaisin Harjuun.

65.      Metsän läpi vasemmalla oli kuusien keskellä Orjatsalon talo. Lapset: Einari 1916 (kaatui 2.3.-40) ja Reino. Myöhemmin paikan osti Elina (os. Kirjavainen) ja Esajas Kirjavainen. Lapset: Vieno, Laura, Pirkko ja Esko.

66.        Oikealle aivan radan varteen jää Ulla 1875-1960 (os. Kakko) ja Jaakko Tuurin 1871 talo, heillä tytär Kerttu 1912 (Kirjavainen). Kerttu ja Pertti Kirjavainen asuivat useita vuosia Australiassa.

67.        Jos ylitämme radan, niin oikealla on Sofia Kakon talo, tämä kuului vielä Harjun kylään.

68.      Ennen asemaa huonon metsätien varrella oli Ulla 1884 (os. Kakko) ja Risto Määttäsen 1880 (Konduktööri Risto) talo. Lapset: Aarne 1908, Onni 1911, Eevi 1915 (Huovinen), Reino, Meeri 1921, Eino 1924 ja Paavo1927. Tästä hieman eteenpäin oli

69.      Rautatieläisten asuintalo, jossa asuivat mm. Esa ja Aino Iivonen, Antti ja Iita Partanen, Toivo ja Elli Litmanen sekä Kiesit.

70.      Kanneljärven asemarakennus, jossa oli myöskin ravintolan hoitajana Anna Sopanen.

           71.   Vastapäätä oli asemapäällikön virka-asunto.

72.        Seuraavana samalla puolella oli Poliisivartiokonttori, jossa poliiseina eri
aikoina olivat Eero Pehkonen, Jussi Nikkanen ja Väinö Viuhko.

73.        Radan ja maantien välissä oli rautatieläisten asuintalo, Tiilikasarmi, jossa asuivat mm. Väinö Kariniemi ja Aune Metsäpuro.

74.        Tienmutkassa vasemmalla oli kauppatalo, jossa viimeksi piti kauppaa Vilho Henttinen.

75.      Vastapäätä oli Veljekset Määttäsen kauppa.

76.        Vasemmalla puolella oli Ville Kakon talo, jossa Ulla 1887 (os. Kakko) Kokkola piti kahvilasainoita.

77.      Oikealla oli Paavo Kakon 1873 talo, heillä lapset: Eino 1908, Elviira 1905, Lauri 1911 ja Uuno 1915 (kaatui 24.7.-44).

78.      Seuraavana oli Osuuskauppa, jossa johtajana oli Matti Kärkäs. Kauppa oli Halilan Osuuskauppa päätoimipaikka.

79.      Aivan lähellä oli Nikolai 1877 ja Katri 1888 (os Rättö) Kakon talo, lapset Lauri 1914 (kaatui 14.8.41) ja Tauno 1916 (kaatui 26.12.-39).

80.      Seuraavana oli Risto ja Irene Kelosen talo, heillä tytär Meeri.

81.      Tien vasemmalla puolella oli Hilja (Lehtonen) ja Kalle Kakon 1890 talo, heillä lapset: Helvi 1916, Katri 1918 (Ahtola) ja Kerttu 1922 (Saarela).

82.      Oikealla puolella oli Anna (Kiesi) ja Ville Kakon 1874-1927 (Sentraali Ville) talo. Heillä oli kylän puhelinkeskus. Lapset: Tyyne 1900, Toivo 1902, Aarne 1906, Lyyli 1909, Einari 1911 ja Hilta 1914 (Heikkilä). Einari palveli armeijassa ja oli eversti.

83.      Seuraavana oikealla oli Otto Hytösen kaksikerroksinen talo, jossa asuivat Otto ja Iida Hytönen.

84.      Vielä oikealla oli Hilda 1883-1933 (Parviainen) ja  vaunutarkastaja Joonas Kakon 1878-1959 talo, lapset Väinö 1911 ja Mirja 1921.

85.      Vähän matkan päässä oli Matti 1869 ja Ulla 1872 (os.Pentikäinen) Lahden talo, lapset: Toivo 1905, Lempi 1902, Eero 1902, Sulo1911, Ella 1913-25 ja Pentti1916.

86.      Vastapäätä oli  entinen majatalo, Kakkoja sekin, tytöt Tilda 1895 (Mattila) ja Roosa 1901.

87.        Seuraavana vasemmalla oli Anni 1876 (os Nikkanen) ja Paavo Kakon 1875 (Reijo Paavo) talo. Samassa talossa asui heidän tyttärensä Helmi 1911 ja Toivo Kauranen 1904.

88.      Edelleen vasemmalla oli Katriina 1897-1971 (os. Havia) ja August Vesterisen 1895-1984 talo, heillä lapset Kerttu 1921 ja Unto 1927-1998.

89.      Sitten tulemmekin Soltaanjoelle ja jonkun verran tien oikealla puolella oli Annamari 1885 (os. Kakko) ja Mikko Kirjavaisen 1883-1938 huvilamallinen talo. Heillä lapset: Aino 1907-75 (Pehkonen), Vilho 1912-70, Pertti 1915-86, Urho 1919-1991, Pauli 1921-87, Kyösti 1924 ja Pekka 1929-99, Erkki 1931-1934, Hukkui Soltaanjokeen Joen toisella puolella oli Kirjavaisen raamisaha, mylly ja pärehöylä. Heillä oli myöskin kuorma-auto ja he harjoittivat puutavarakauppaa.

Tästä maantie jatkaa kohti Kanneljärven kirkonkylää, vasemmalle kääntyy tie Harjuun. Seuraavat talot tien varrella eivät kuulu varsinaisesti Harjun kylään. Oikealle jää Iida 1900 (os. Kiesi) ja Joonas Nikkasen 1901 (Jänissilla Juones) talo. Vasemmalla puolella on Sandra Reimanin asuttama talo ja seuraavana vasemmalla on entinen Varnissovan omistama huvila, jonka opettaja Kannas osti ja kunnosti asunnokseen. Aivan siinä lähellä oli pieni mökki, jossa asui Varpu Saksi, Hiire Varpu.

Seuraavaksi tulemmekin taas kansakoululle, josta lähdimme kyläkierrokselle.

 

Lounatjoen talokartta

Lounatjoki

Palaamme nyt Uuvesilla määele ja lähdemme kohti Lounatjokea, joka kuuluu myösHarjunkylään.

Tie on aivan suora noin 2 km, ja kaksikaistainen, koska siinä oli aikaisemmin kulkenut kapearaiteinen rata ja hevosen vetämä vaunu, Kontka. Tietä sanottiinkin yleisesti Kontkatieksi. Samanlainen rata jatkui Särkijärvelle, mutta siellä vaunua veti pieni höyryveturi, Höyrykontka.

Lounatjoella oli paljon komeitakin huviloita, jotka olivat pietarilaisten rakennuttamia. Rajan sulkeuduttua jäivät huvilat Suomen valtiolle ja niitä hoitamaan oli määrätty hoitokunta. Useassa huvilassa asui vuokralaisia ja osa oli myyty tontteineen tai purettu siirrettäväksi jopa Helsingin liepeille asti.

Läheskään kaikkia asukkaita en oppinut tuntemaan, koska muuttoliike oli aika suuri

 

1. Ville Nikkanen

2 huvila

3. Toivo ja Selma Puolakka ja lapset Elsa 1922, Pauli 1921, Antero 1925 (Elsa Kronqvist, Selman kasvatusäiti)

4. Aarne 1893 ja Eeva 1894 (os. Nikkanen) Valokorpi, heillä lapset Ilmari ja Paavo 1918.

5. kaksikerroksinen huvila

6. Lounatjoen kansakoulu perustettiin sinne 1928 Hilma ja Jussi Nikkaselta ostettuun entiseen Papin huvilaan. Opettajina olivat ainakin Mauno Konttinen ja hänen sisarensa Salome. Aili Kemppi ja Aila Tammi, viimeksi Vieno Härkönen.

7 ja 8 Emil Pulkkisen huviloita. Dunja Garatina asui toisessa.

9. Emil ja Edla Pulkkinen. Emil oli puutavaraliikemies

10. Ratavartija Armas ja Thyra Svensson

11. Johannes ja Helena Lyytikkä >Paavo

12. Väinö ja Elina Ruokonen ja tytär Kerttu.

13. Rautatieläisten talo

14. Pysäkki ja posti Pysäkin hoitajina oli Heikkonen

15. Väinö 1883 ja Ulla 1887 (Kakko) Kokkola ja tr Raili 1919 (Tiihonen)

16. Olga 1889 (Asikainen) Kakko pso Joonas 1878-1932 ja tr.Anna 1918

17. Eero 1901 ja Aino 1907 (Kirjavainen) Pehkonen

Seppo 1930, Ilta-Tuulia 1933, Marja-Leena 1940

18. Julia Meri

19. Ida Maria Havukainen

20. Antti Ronkanen

21. Johannes Räikköläisen kyläkauppa

22. Antti Anderssonin 1882

23. Aleksander ja Anna Hottinen

24. Anton Erikson

25. Jaakko ja Katri Ketola (saarnamies)

26. Hannes 1871 ja Olga (Nyman) Myntti (Kouvolan asemapäällikkö)

27. Juho 1888-1930 ja Maija 1892 (Peippo) Porokuokka

lapset Elsa 1915, Laura 1923, Ida 1926, Arvi 1930 (myöh. Lounatjoki).

28. Jooseppi 1886 ja Maija 1890 (os. Hussi) Hyttinen>Uuno 1919, Taimi 1922 (Anteroinen),

Irja 1924-36, Erkki 1926, Otto 1927

29. Helena 1867-1953 (Sokura) Nikkanen tytär Siiri1908, sekä Siirin mies Elo 1901 Manninen

(kaatui 1.3.40).

30. Herman 1872-1939 ja Maria 1879 (Kokko) Reiman

31. Kustaava 1879 (Henrikson) Reiman ja Kustaa 1860-1928, Esi Kusta. Heillä lapset:

   Jussi 1900, Elsa 1903, Adolf 1908, Kaarlo 1911, Herman 1914 ja Vilho 1917 (kaatui 28.6.41).

32. Toivo ja Edla Äikäs >Helvi Helena  1933 (Saarinen)

33. Anni 1882 (os Nikkanen) ja Taavetti 1877, (Juhana Taavetti) Reiman. Heillä lapset: Miina 1904,

Eino 1906, Lilja 1909, Vieno 1913-2012, Esteri 1916, Hanna 1921 ja Erkki 1923. Heillä oli sainoi ja kauppa samassa talossa sekä Taavetilla Hopeaojan varrella tervatehdas. Lapset muuttivat myöhemmin sukunimensä Reinamoksi.

34. Arvid ja Alma Tuomilehdon kauppatalo, kauppiaana Eino Paavolainen

35. Aadolf Hämäläinen

36. Risto ja Miina Kakko (entinen Harjun kauppatalo)

37. ent. Ruokosen talo, puutarhuri Schlesinger

Jussi 1874 ja Eeva 1878 (Riikonen) Ruokonen ja heillä lapset: Aune 1913,

Paavo1916, Antero ja Pekka. 1922.

38. Aleksanteri Miikkulainen

39. Kronqvistin huvila

40. Beregovskin huvila

41. Myntin huvila, jossa asui Anti Ulla 1875-1944 (Nikkanen) Reiman

42. Risto Kakko ja Iita

43. Jussi ja Hilma Pätilä

44. Antti Tontti

45. Helmi Koivusalo

46. Joonas ja Edit Kontula

47. Ilmari Vesihiisi

48. Juho Järvelä

49. Adolf Pylvänäinen, kesäasunto

50. Anni Reiman

51. Benkovskin huvila

52. Lehterin huvila Gotfried 1869 ja Jolanda Lechter, Yrjö 1904, Ragnar 1909.Verner 1911

53. Emil Hovi kaksi huvilaa

54. Anton Marshanin makkaratehdas ja huvila

55. Valentin Kiparskyn huvila

56. Helena Grundströmin huvila

57.Emilie Mäkelän huvila Maire 1917

58. Mikko 1882-1949 ja Karoliina 1878-1939 Hautamäki lapset Elviira 1903, Helmi 1904 

(Koivusalo),Anna1905, Saima 1907-86, Viljo 1908, Oiva 1911, Martti 1915.

59. Toivo 1896 ja Anna Koho Lounatjoelta lähti metsän läpi Halilaan Piilitie,

sen varrella asuivat Toivo Koho ja Öhrnberg.

60. Pitkänen

61 Elisaveta Sasimovsk

62. Noin kolmen kilometrin päässä asui Eeva 1879-1951 (os. Määttänen) Kakko (Ville leva).

Eevan mies Ville Kakko joutui 1918 sodan jälkiselvittelyn uhriksi. Lapset: Tyyne 1903, Kerttu 1905, Siiri 1907 (Lahti), Aili 1910 (Uronen), Jenny 1912 (Riikonen), Aira 1914 ja Sirkka 1917 (Paavilainen).

 

Särkijärvellä aloitti toimintansa Marschanin makkaratehdas, joka siirtyi sittemmin Viipuriin.

Lounatjoen seutu oli melkoinen työllistäjä siihen aikaan. Metsiä hakattiin paljon ja ajettiin asemalle sekä lastattiin junaan. Oman värikkyytensä antoivat reissumiehet ja kesäasukkaat, joita olikin useassa huvilassa.

 

Olemme kiertäneet kylän - ehkä matkalla on jäänyt joku tärkeä paikka mainitsematta, jonkun perheenjäsen unohtunut pois tai jotain muuta tärkeääkin jäänyt puuttumaan. Mutta kun tämä on tehty vain muistin varassa ja yli neljänkymmenen vuoden perästä, niin kaikki on inhimillistä.

 

Kotikyläni Harju (A. Kaltokari)

oli pieni, tyypillinen kannakselaiskylä, jonka läpi virtasi kylämaisemaa halkova pieni joki. Se puikkelehti kuin häpeillen omaa pienuuttaan ja laajeni jälleen pyörteissään uimakelpoiseksi syväksi vonkaksi. Sen vesi oli puhdasta, täysin juomakelpoista, mutta tulihan se suoraan korpien kätkemistä luonnon lähteistä. Kylän läpi ei kulkenut mitään valtaväylää, vain pienet, ajoittain saviset kyläkujaset kiertelivät talosta taloon. Ne kokosivat kylän asukkaat jokapäiväisiltä askareiltaan kotimökin lämpöön ja perheen pariin. Kylässä ei ollut mitään yhteisiä kokoontumistiloja eikä ajanviettopaikkoja, mutta niin uskon, siellä asui suhteellisen tyytyväisiä ihmisiä. He asuivat esivanhempiensa raivaamilla omilla kotikonnuillaan ja uskoivat oikeutetusti parempaan tulevaisuuteen.

Kylä ei ylpeillyt suuruudellaan, vaan se oli juuri niin pieni, että se mahtui meidän jokaisen sydämeen ja pysyy siellä ikuisesti ajan patinan kultaamana.