Hötsölä vuonna 2005 on tyhjä peltoaukea.  Kylää ei enää ole. Sota pyyhkäisi kaiken matalaksi.  On vain järvi, rantaniitty ja villinä rehevästi kasvava luonto, joka ei menneitä muista, vaan peittää vihreällä vaipallaan tuhottujen kotiemme kivijalat.  Eivät edes venäläiset pakkosiirretyt, eivätkä Pietarin äkkirikkaat ole mitään Hötsölän pelloille rakentaneet. (Samuli Määttänen)


Hötsölän kylä Kanneljärvellä

(tekstä lainattu Kanneljärvi II ja Määttästen sukukirjasta)

 


Hötsölän kylä sijaitsi Kanneljärven kirkonkylän koillispuolella, loivasti järveen viettävällä pelto-alueella.  Kirkolta oli kylän keskipaikkeille vain noin puolitoista kilometriä.  Kylän ääripäät olivat pohjoisessa Haapasillan yhdentoista talon ryhmä, lännessä Likolampien lähellä kuusi taloa, idässä Hämeenkylän/Liikolan teiden välissä ollut Kalakankaan alue sekä etelässä Pienjoki, tai Putama, jota nimeä myös käytettiin.  Kylän äärimitat olivat noin 4 x 3½ km. Tämä koko seutu oli asuttua jo kivikaudelta lähtien.  Todistuksena siitä ovat lukuisat maasta kaivetut muinaisesineet.

 

Kylän nimen synnystä on kahdenlaista arviota: Se tulee joko paikalla 1700 luvulla eläneistä Hötsi-nimisistä ihmisistä tai sitten järven ranta-alueen pehmeästä, kosteasta pensaikosta ”hötsehiköstä”. Taloja ja mökkejä oli monen kokoisia, v.1938 yhteensä noin sata.  Tihein asutuskeskittymä oli Arvipään – Ylävirran – Alavirran - Putaman kylänosien rypäs, yhteensä noin kahdeksankymmentä ”savua”.  Talot olivat niin tiheässä, että etäisyydet naapuriin vaihtelivat kymmenestä sataan metriä.  Kylä olikin vähän ”etelä-eurooppalaista tyyppiä”.

 

Kylän elinkeinot olivat tavallisia, viljelyä ja karjan hoitoa, yleensä omavaraista taloutta. Tämän lisäksi oli palveluammatteja kuten ajureita, ”vossikoita”, jotka junien kulkujen mukaan kopottelivat Kanneljärven asemalle, viiden kilometrin päähän, kyytejä tarjoamaan.  Oli myös seppiä, suutareita ja kauppiaita.  Tavaran toimitukselle oli vahvat perinteet autonomian ajalta, jolloin Pietarin loputtomat markkinat imivät kaiken mahdollisen tavaran ja hyödykkeet.  Ennen itsenäisyyttä kylässä oli myös muutama venäläinen datsa, joiden monet tarpeet antoivat paljon puuhaa useille kyläläisille.  Pikkupojatkin saivat myytyä marjoja ja sieniä datsojen väelle.

 

Sota jyräsi lukuisia kertoja tämänkin kylän yli mennen tullen, ryöstäen, polttaen ja tappaen. 

Vuonna 1572 alkaneen ja Täyssinän rauhaan 1595 päättyneen sodan jälkeen Hötsölässä oli vain neljä taloa säilynyt, joista yksi talo autiona. 1700-luvun puolivälissä näitä kolmea taloa asuivat perheineen: Yrjö Arvidinpoika, Matti Havia ja Simo Rytiä, jonka tilalle asettui 1751 asumaan Antti Iivonen. Yhteensä väkeä näissä taloissa 1760 oli 13 miestä ja 9 naista.

Tyhjiöt pyrkivät täyttymään, niin Hötsöläkin.  Jos vaino vei väen niin uutta väkeä virtasi ympäristöstä.  1800-luvulla kylässä oli jälleen jo sen verran asukkaita kuin sinne kohtuudella sopi.

 

Kylässä oli Esajas Nikkasen (1847-1907) perustama kauppa, jota sittemmin hoiti hänen poikansa Herman Nikkanen.  Parinsadan metrin päässä oli toinen kauppa, jota piti Puot-Yrjö ja Aliina Nikkanen.  Sähkövalo tuli kylään 1920-luvulla, kun Veljekset Määttänen Oy hankki Hämeenkylän sahalaitokselleen höyrykonevetoisen sähkögeneraattorin. Siitä riitti virtaa oman tarpeen yli Jokelan, Liikolan ja Hötsölän kylille.  Vasta 1939 liityttiin valtakunnan verkkoon, Kivennavan sähköyhtiön jakeluun.

 

Kansakoulu perustettiin Hötsölään 1901. Se sijaitsi Liikolan ja Hämeenkyläntien risteyksessä lähellä Liikolan rajaa.   Kun Kanneljäven seurakunta oli perustettu 1922, nimettiin hallinnollisista syistä virallisiksi kyliksi kahdeksan kylää: Harju, Hämeenkylä, Hötsölä, Jokela, Kanneljärvi, Kuuterselkä, Liikola ja Sykiälä.

 

Hötsölässä oli vuodesta 1932 myös suojeluskunnan kyläosasto ja vuodesta 1938 Marttayhdistys.

Vuonna 1923 kylään perustettiin oma urheiluseura Kannaksen Pojat. Sen kuuluisimmaksi jäseneksi tuli keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen, joka sittemmin Pölläkkälän uraa edustaen voitti Berliinin olympialaisissa 1936 hopeaa ja heitti Kotkassa 1938 keihäänheiton maailmanennätyksen 78,70 metriä.  Myös nuorisoseuratoiminta oli vilkasta.


Vuonna 1938 Hötsölässä  oli 99 taloa, joista 1820-luvulla saapuneiden Määttästen asumana 38 ja jo 1700-luvulla Terijoelta tulleita Havioita 22 taloa. Iivosilla 11 taloa.  Kylä olikin ”suurin Määttäs-keskittymä” koko maailmassa. Muita Hötsölässä asuvia sukuja olivat: Rönö, Reiman, Voiman, Nikkanen, Tiainen, Koli, Nykänen, Pimiä, Kirjavainen, Sopanen, Kakko, Romu, Saksi, Vesterinen.


Hötsölä kartta


 

Hötsölässä oli neljä talonumeroa:

Kylänosa       Nimi           ha                  Asukkaita 1870-luvulla

Hötsölä 1        Arveli           296                Määttänen, Iivonen

Hötsölä 2        Havia          478             Havia

Hötsölä 3        Rönö            263                Rönö, Saksi

Hötsölä 4        Hyri              300                Määttänen, Koli

 

Hötsölän talokartta

 

Seuraavassa Kanneljärvi II kirjan mukainen luettelo kylän asukkaista

 

 1 Kalle 1907 ja Tilda 1907 (Muurinen) Rönö

              Mauno 1935, Ilmi 1935

  2 Pekka 1872 (Israli Pekko) ja Riikka 1876 (Konttinen) Reiman

  3 Martti 1870 ja Maria 1888 (Rönö)Voiman

              Laura 1911 (Lahti)

  4 Taavetti 1871-1926 ja Maijastiina 1872 (Tuittu) Iivonen

              Yrjö 1897-1952, Lyyli 1900-1990 (Mamia), Antti 1902, Ella 1910, Kaarle 1915.

  5 Yrjö 1906 ja äiti Ulla 1872 (Nikkanen) Havia

  6 Yrjö 1897-1952 ja Hilma 1901-1956 (Määttänen) Iivonen

              Unto 1923-2004, Sirkka Liisa 1926, Pertti

  7 Herman 1899 ja Olga 1900 (Lampainen) Määttänen

Martta 1927, Hilkka 1929-94 (Vahtera), Martti 1931-94, Jaakko 1936-37, Heikki 1938-95, Paavo 1940

  8 Kalle 1896-1978 ja Ulla 1892-1937 (Vesterinen) Rönö

              Lauri 1930-1954, Anja 1933-1996

  9 Maria 1883 (Nikkanen)  pso Israel Rönö 1873-1920 Rönö

                   Elsa 1903, Väinö 1905-92, Viktor 1908, Eino 1911-65

10 Ville 1872-1941 ja Ulla 1885 (Määttänen) Rönö

Tyyne 1906, Kalle 1907, Toini 1910-88 (Määttänen), Hilma 1912, Eino 1913-42,

Roopert 1916, Laura 1919 (Myhrberg), Irja 1924 (Vuorela), Rudolf 1927

11 Kustaa 1863-1933 ja Anni 1869-1944 (Reiman) Havia

12 Adam 1905-1979 ja Toini 1910-1988 (Rönö) Määttänen

              Eira Tellervo 1932-2011 (Tamminen), Ilmo 1934-2014

13 Herman 1892-1956 ja Sofia 1897 (Ojala) Iivonen

Olavi 1918, Uuno 1920-1979, Pentti 1921-1930, Pauli 1923, Erkki 1926, Kirsti 1927-56, Martti 1928, Pentti 1930, Väinö 1932, Terttu Liisa 1935, Seppo 1936.

14 Herman 1908 ja Aili 1912 (Pekki) Määttänen

15 Ville 1894 ja Elina 1897 (Havia) Iivonen

              Helvi 1930, Kyösti 1931, Annikki 1933, Kerttu 1936, Pertti 1939, Teuvo 1942.

16 Yrjö 1903-1980 ja Lydia 1908-1993 (Pihkanen) Määttänen

              Pentti 1931, Antti 1933, Aulis 1933, Matti 1945

17 Matti 1896-1980 ja Aino 1899-1971 (Hakuli) Iivonen

Reino 1924-1990, Maire 1926 (Hietamies), Eila 1928 (Nurmi), Irma 1929 (Kuisma), Raili 1931 (Niemi), Kaija 1936 (Koskinen), Pekka 1938. Ilmi 1939-40, Taisto 1942

18 Kustaa 1879-1940 ja Anni 1879-1925 (Määttänen) Iivonen

              Liinu 1905, Hilja 1906-37 (Määttänen),

                   Uuno 1908-42 ja Aino 1904 (Mutta)

       Pentti 1933-78, Kauko 1935, Annikki 1937, Tauno 1939

 

19 Joonas 1893-1960 I pso Maijastiina Rouvari 1897-1927 Iivonen

              Irja 1924, Aino 1925-2015 (Leino), Sulo 1926, Toivo 1927-27

II pso Annamari 1896-1949 (Kuortti) tr Aila 1938 (Wiberg)                 

20 Helena 1871-1941 pso Juhana 1874-1918 Iivonen

Lyyli 1900-74 (Nikkanen), Aino 1903 (Haajanen), Vilho 1906, Eino1911-68, Helmi 1914,

Benjam 1917-40

21 Mooses Nikkanen 1901

22 Ville 1883-1940 I pso Aino (Iivonen) 1890-1913 Nikkanen

Sylvi 1912-2007 (Tarhonen), Armas 1913-40

II pso Maijastiina 1890 (Määttänen) Nikkanen

Jouko Yrjö 1914-85 keihäänheittäjä, Heikki 1916-41, Erkki 1922, Martta Irma 1918,

Sisko Mirjam 1930, Kerttu Kyllikki 1932

23 Ida  1886-1967 (Nokkonen) Pso Taavetti Määttänen 1886-1920 Määttänen

Helmi 1910-92 (Teronen), Kerttu 1912 (Nummi), Vieno 1914-81 Nykänen), Tauno 1918-24, Meeri  Nokkonen 1922-39

24 Juhana 1876-1949 ja Helena 1879-1949 (Töllinen) Määttänen

     Väinö 1910-81, Onni 1912-44

25 Helena 1875-59 Määttänen pso Herman 1867-1913 Määttänen

Taavetti 1893-1898, Vilhelmiina 1901-53, Aino 1903, Katriina 1907-97 (Pullinen)

26 Ville 1882-47 ja Miina 1888-63 (Iivonen) Määttänen

                   Martta 1907-78 (Seppänen), Toivo 1908-77. Lempi 1911-88, Sulo 1914

27 Justiina 1874-1968 jul. kuoll,Määttänen

28 Villle 1873 ja Helena 1873 (Kakko) Nikkanen

Katri 1893. Herman 1896-60, Kalle 1898, Joonas 1901-73, Evert 1907-62,

Väinö 1909-80, Uuno 1913-49

29 Juho 1889 ja Tilda 1889 (Määttänen) Nikkanen

     Hilkka 1920 (Lampinen), Martta 1927 (Sevon), Ilmari 1931.

30 Kalle 1901 ja Aino 1898 (Nikkanen) Havia

              Hanna 1919 (Hokkanen)

31 Iisakki (Sepä-Iisakki)  1879-46 ja Loviisa 1882 (Turtiainen) Määttänen

     Juliana 1904, Heikki 1906, Rebekka 1908-83 (Räsänen)

32 Reijo 1870-1937 ja Maria 1880 (Pöri) Määttänen

Toivo 1900-69, Hilda 1903-79, Kalle 1906-79, Hulda 1909-89, Elias 1915-44, Helvi 1918-92 (Ahmasvirta) Lauri 1921.

33 Kalle 1894-87 ja Iida 1893 Määttänen

              Helmi 1921-2004 (Malinen), Viljo 1923-85, Niilo 1925, Otto 1931

34 Joonas 1901-73 ja Elisabet 1911 (Määttänen) Nikkanen

              Pekka 1942

35 Joonas (Sepä-Juones) 1884-63 ja Ulla 1891-66 Määttänen

36 Otto 1899-1982 (Sepä Otto) ja Lahja 1910-75 (Havia) Määttänen

              Pirkko (Pia)1940, Sirpa 1946

37 Iivari 1892-1956 ja Elsa 1893-1975 (Nikkanen) Iivonen

                   Irja 1919 (Nylander/Ivanoff), Aino 1924 (Hartikainen) Kauko 1925-51, Erkki 1928-28

38 Matti 1887 ja Maria 1881 (Määttänen) Tiainen

39 Israel 1888-1963 ja Maria 1879 Määttänen

              Olga 1915-16, Kerttu 1917 (Kontio/Puntanen), Janne, Martti 1920

40 Risto 1886-1968 ja Ulla 1887-1971 (Nikkanen) Määttänen

Viljo 1914, Onni 1917, Anna 1919-85 (Kiviranta) , Pauli 1923-91, Johanna 1926-87 (Nikkanen)

41 Risto 1904 I pso Hilja IIvonen Määttänen  tr Annikki 1936-37

II psoMartta 1911 (Havia)

42 Ville 1867-1943 ja Loviisa 1870-1948 (Nikkanen) Koli (Herastuomaar-Ville)

43 Joonas 1895-1959 ja Miina 1897-1979 (Iivonen) Koli

44 Kalle 1903-61 ja Martta 1907 Määttänen 

Oili 1930 (Papp), Leena 1931 (Mäkinen), Pekka 1934, Anna-Liisa 1936 Astander)

 

 

Antreassa oli kolme miestä metsätöissä Liisa Marian kotitilan lähellä; Ville Markonpoika Määttänen, Taavetti Markonpoika Määttänen ja Ville Aapramin poika Määttänen. Heidän välille syntyi keskustelu naisista ja sitä myötä jompikumpi vanhemmista mainitsi lähellä olevan ison talon jossa oli naimaikäinen tytär. Kyseinen porukka  päätti lähteä joukolla kosimaan edellä mainittua Liisa Mariaa (Kallen 1903 äiti). Liisa Marian kuullessa asiasta hän mietti miehet nähdessään, ettei ainakaan tuota isonenäistä huolisi (Taavettia) ja niinpä hän sitten valitsi Ville Aapramin pojan. Heille syntyi neljä lasta, Olga 1901, Kalle 1903, Väinö 1906 ja Antti 1908. Antin ollessa nelivuotias Ville sairastui umpisuolen tulehdukseen. Lääkäri määräsi hänet sairaalaan johon Ville että mitä terve mies sairaalassa tekee.

Hän kuoli muutaman päivän tämän jälkeen kotonaan. Pikku Antti istui paareilla isän vieressä ja sanoi että isä nukkuu.

Liisa-Maria avioitui uudestaan ja taloon muutti ”puusniekaksi” Risto Määttänen (Putama Risto), kunnes poikien aikuistuttua muutti uusperheensä kanssa Putamaan. (Kj-lehti 2003)

 

 

45 Herman 1888 ja Ulla 1888 (Pentikäinen) Määttänen

                   Elias 1916-98 ja Selma 1916 (Lempiäinen), Viljo 1918, Ester 1921(Juurikivi),

                   Eino 1924

46 Taavetti 1876-1940 (MarkoTaavetti) ja Ulla 1880 (Pöri) Määttänen

Aino 1901-39, Ida 1904, Einar 1905, Elvi 1908-93 (Kakko), Vilho 1910, Marjatta 1918 (Laine), Reino 1921-41

47 Paavo 1908-60 ja Sylvi 1918-69 (Määttänen) Havia

48 Eino 1914-76 ja Vieno1914-81 (Määttänen) Nykänen

              Erkki 1939

49 Yrjö 1905-41 ja Aino 1908 (Hippeläinen) Havia

              Taavi 1936, Irja 1938

50 Paavo 1879 ja Ulla 1884 Määttänen

Saima 1905-90 (Seppänen), Alma 1908-99, Hilma 1912-99 (Haavisto), Eero 1915-44, Kalle 1918-68, Veera 1921 (Mäenpää)

51 Reijo 1870-1937 ja Maija 1880 (Pöri) Määttänen

Toivo 1900-69, Hilda 1903-79, Kalle 1906-79, Hulda 1909-89 (Orava), Elias 1915-44, Helvi 1918-92 Ahmasvirta, Lauri 1921

52 Matti 1872-1950 ja Maija 1877-1952 Havia

Joonas 1896-1920, Elsa 1897 (Määttänen), Aino 1902-68 (Kurppa), Hilda 1904-79 (Määttänen), Väinö 1906, Otto 1906, Edla 1908 (Lenkkeri), Lempi 1911 (Veijalainen), Pentti 1914-89 ja Lempi 1911-88 (Määttänen)> Terttu –39,

Venla 1920-95 (Aspholm)

53 Tommi 1890 ja Hilma 1900 (Toivonen) Pimiä

              Ilmi 1922, Sirkka 1923, Hilkka 1927, Erkki 1934-54, Leo 1938,

54 Ville 1894-1960 ja Tilda 1891-1961 Havia

                   Heikki 1915, Aili 1918 (Määttänen)

55 Mikko 1864-1948 nuohooja ja Anna Maria 1871-1941 (Turunen) Havia

              Juhana 1900, Viljam 1901

56 Jooseppi 1900-79 ja Alma 1902-83 Kirjavainen

              Kauno 1922, Erkki 1945-99

     Tulivat Muolaasta ja ostivat Toivo Seppäseltä vanhan venäläisen huvilan.

57 Herman 1892 ja Ulla 1897 (Seppänen) Koli

                   Anna-Liisa 1915 (Kanninen), Pentti 1931

58 Joonas 1902-51 ja Hilja 1900 (Liiri) Havia

Maija Liisa 1924 (Kuosmanen), Lauri 1927, Laina 1932, Leena 1934, Tuomas 1936-36, Martti 1943

59 Matti 1880-1930 I pso Josefina 1880-1927 (Meriläinen) Määttänen

Väinö 1906-66, Vilhö 1912, Ilmari 1915-92, Helmi 1918-84 (Hilli)

II pso Fanni 1890 (Enberg)

                        Eero 1928

60 Joonas 1889-1935 ja Alviina 1889-1976 (Kutilainen) Määttänen

                   Lempi 1911-88 (Havia), Aino 1913-2005, Eino 1916, Tauno 1919-43,

                   Elma 1923.

61 Herman 1896 (Putama-Hermanni) ja Elsa 1897 (Havia) Määttänen

Lauri 1920-99, Meeri 1922 (Yli-Mattila), Lilja 1924-2011 (Kirjavainen), Julia 1927-2016 (Nurminen), Raimo 1934-2014

62 Risto 1892 (Putama-Risto) ja Maria (Liisa-Mari Hatakka) 1880-1930 Määttänen

                   Sylvi 1914 (Pääskynen), Helmi 1816 (Määttänen), Hilma 1918 (Palonen)

63 Markko 1861-40 ja Maria 1899-41 (Kiesi) Havia

Helena 1886, Joonas 1889-1943, Juhana 1862, Paavo 1897, Jalmari 1899, Aina 1902, Kalle 1906-30

64 Juho 1892 ja Iida 1889-1966 Havia

              Einar 1919, Albert 1920, Aino 1924-31

65 Lyyli 1911-95 (Havia)  ja Väinö 1905-92 Rönö

                   Jaakko 1934-93, Leo 1938, Pentti 1940, Paavo 1943, Heikki 1946

66 Juhana 1876-1951 ja Helena 1886 (Reiman) Määttänen

Alina 1905 (Laaksonen), Ida 1907 (Kopperi), Väinö 1910. Aino 1913-89 (Södenberg/Lotsari), Kalle 1915-89. Sylvia 1918-69 (Nikkanen/Havia), Eino1920-44, Risto 1923-89. Aarne 1925, Reino 1927. Irja1930-31

67 Ville 1889-1969 ja Ulla 1887-1980 (Havia) Määttänen

              Eevi 1916

68 Ferdinand 1887 ja Alviina 1886 (Turunen) Sopanen

Eero 1911, Irja 1914, Kerttu 1915, Yrjö 1919-41, Mauri 1920-41, Reino 1921, Sirkka 1923, Martta 1925-26, Martta 1926, Raija 1930

69 Helena Rönö 1875-1941

70 Aatami 1865 I pso Elsa Kolehmainen 1865 Havia

Juhana 1889-1924, Mikko 1896, Eino 1902, Aino 1904 (Haanpää) >Laina 1928,

Katri 1907

II psoTilda 1866 (Holmberg)

71 Yrjö 1906 ja Alina 1908 (Rastas) Nikkanen kauppias

                   Salme 1937, Pertti 1941

72 Väinö 1905-96 ja Martta 1913 (Kokko) Havia

                   Tapani 1937, Anja 1943

73 Otto 1899-1956  Tilda 1900 (Kakko ) Havia

              Antero 1922-47, Ilmi 1925, Hannu 1934

74 Joonas 1883-1940 ja Anna 1886-1956 Havia

              Lahja 1910-1975

75 Risto 1856-1930 ja Helena 1861-1937 (Määttänen) Havia

76 Herman 1902-90 ja Aino 1906 (Kiesi) Havia

              Esko 1940-96

77 Erkki 1885-1950 ja Alina 1892-1974 (Vuotila) Havia

Kerttu 1914 (Kakko), Aaro 1918-2002, Tauno 1922, Anna 1922 (Paloste),

Eino 1925-40, Martta 1935

78 Juho 1893-1939 ja veljensä

     Tahvo 1896-1956 ja Hilja 1901 (Kakko) Havia

              Raimo 1934, Helka 1937-37, Airi 1938, Irja 1940, Mirja 1942, Paavo 1946

79 Risto 1877-1933 ja Helena 1884 (Suutari) Havia

                   Martta 1911 (Määttänen), Anna 1917, Antti 1919, Ester 1922

80 Iida Iivonen 1894-1974

81 Abram 1874-1948 pso Katri 1880 (Koli)  Kakko

              Ville 1899-40 ja Aino 1898-1968 (Kiesi)

                        Impi 1922 (Berglund), Pentti1924-98 , Maija Liisa 1927 (Järvinen)

82 Antti 1884 ja Ida 1892 (Toivonen) Romu

Soini 1915 (Holopainen), Bruno 1918, Oiva 1920, Reino 1922, Eero 1925, Arvo 1926, Sinikka 1930

 

 

Haapasilta                        Haapasillan kyläkuvaus Arvo Vesterinen

 Nousemme loivahkon Uitonmäen, jossa tien kahden puolen kasvoi kaunista mäntymetsää. Mäen puolestavälistä lähti tie oikealle, joka johti Hötsölään ja vasemmalle oli suora linja alussa kiertäen sitten Portihoikan ja Honkoinmäen kautta ohi Valkjäven, aina Saatjärvelle asti.

Jatkettaessa matkaa suoraan mäen laskiessa, lähtee siitä toinen tie oikealle Hötsölään. Tietä sanottiin Putropellontieksi. Siinä jäi oikealle Herman Määttäsen Uitomäen pellot. Ylitämme pienen Uito-ojan, joka saa alkunsa Uitosuosta ja laskee mutkien kautta ja eri nimisenä Kanneljärveen.

Vasemmalle jäi Uitoniityn pellot ja seuraavana oli Paavo Saksin pelto ja pienet rakennukset.

Ne omisti viimeeksi Paavo Vesterinen ja siinä asui Paavon anoppi, Israli Ieva. Kaikki rakennukset olivat venäläiset talvisodan jälkeen purkaneet.

 

83 Paavo 1883 ja Hetti 1875 (Kopra) Saksi

 

84 Helena 1880 (seppäläisii Helena) pso Antti 1872-1916 Kakko

Aino 1905- Ida 1908 (Haajanen), Herman 1911

Herman oli taitava rakennusmies, pienen maanviljelyksen ohella hän kävi jopa Kuopiossa asti rakennustöissä. Kerrotaan, että hän jo neljätoistavuotiaana rakensi yksin hirsisaunan. Kaikki rakennukset oli  hävitetty heiltäkin, mutta Herman rakensi jatkosodan aikana tilapäisen asuinrakennuksen.

 

Tervahauvamäellä on Selkätien risteys ja vanha tervahauta. Vasemmalle men­täessä oli Iivosen Villen ja Hermanin "Koltsinan pellot" ja suuren petäjikön ja Kolkanpellon metsät, siitä lähti tie myös Valkjär­velle. Jatkettaessa mäen päälle avautuu varsinainen kyläaukea, vasem­mal1e  jäi vielä toinen Tervahauva kuoppa.

 

Ensimmäisenä oikealla oli 

85 Toivo 1902-72 (Samuli-Juhana Toivo) ja Anna 1905-82 (Muurinen) Määttänen

              Raija 1931 (Riskinen), Kaino Ilona 1935

Omenapuiden ja umpikartanon piirittämä talo, joka oli Samuli Juhanan mutta myöhemmin rakensi Toivo siihen uuden talon. Toivo tunnettiin erittäin ahkerana työmiehenä, hänellä oli omien töiden lisäksi useampia tilapäisiä työpaikkoja, ettei ehtinyt paljon kesäisin nukkuakaan. Kaikki rakennukset olivat heiltäkin purettu mutta Toivo sai sota-aikana asevelitalon,  joten elämä pääsi jatkumaan jälleen.

86 Johannes 1901 (Tölli-Hermanni Johannes) ja Hilma 1899 (Virkki) Määttänen

87 Salomon 1869-1955 I pso Maria1869-  (Airikka) Määttänen

Ville 1894, Ulla 1897-98, Lyyli 1898 (Mattinen/Kakko), Hilma 1901-56 (Iivonen)

II pso Ksenia 1879 (Aleksandrova)

Anna 1906, Suoma 1918-91 (Jarhos)

Salomon oli ”Sipre.Mikkelin” veli. Hän oli erittäin lupsakka mies ja kova leikinlaskija (Salu-setä ). Heillä olivat rakennukset Talvisodan  jäljiltä pystyssä  jollain tavalla, paitsi aitat oli viety pois, mutta nekin hän rakensi uudel­leen ennen kuin joutui jälleen lähtemään. Salomonin vaimo oli venäläissyntyinen ja oikein mukava ihminen, paitsi hänen kielitaitonsa, lapsia nauratti, kun se poikkesi muista kyläläisistä. Salomon ennus­ti ilmoja, kun aamuisin meni ulos, niin hän tarkkaili taivaan merkit, joista tiesi kertoa tulevat säät. Hän oli muutenkin tarkka mies ja piti kaikki paikat hyvässä järjestyksessä.

 

88 Joonas (Suutar-Joonas) 1892-1936 ja Helena 1864-1942 (Mamia) Määttänen

Annastiina 1890-1956, Johannes 1894-1985, Aino 1899-02, Taavetti 1901-95, Oskari 1904-23, Martta 1907 (Määttänen)

   Taavetti1901 ja Serafiina Lempiäinen 1903-69 >

       Martti 1930-87, Leo 1931-77, Seija 1937 (Honkanen)

Viimeksi talossa asui Taavetti ja Serafiina Määttänen/Suutar Taavetti. Tässä talossa korjattiin ja tehtiin uusia jalkineita oikein ammattitaidolla. Aikoinaan heitä oli kolme miestä suutarin hommissa ja jotka tunnettiin myös naa­purikylissä. Taavetti harrasti nuorempana urheilua hyvällä menestyksellä. Tie jatkui tästä Mikon lehtoon ja Kiviojan kautta Hötsölään.

 

89 Mikkeli 1863-1946 (Sipre Mikkel) ja Eeva 1872 (Iivonen) Määttänen

Taavetti 1894-94, Kalle 1897-18, Elsa 1909 (Päily), Jalo 1912, Hanna 1914 (Uimonen), Kalle 1918

90 Kristian 1870-1927 (Jerema Ristian)ja Liisa 1872-1944 Määttänen

Tilda 1894-09. Ville 1896-17, Manda 1898-12, Joonas 1899-15, Anna Maria 1902-17, Väinö 1905-07, Saima 1906-09

Heillä oli myöskin 30-luvun alussa umpikartano mutta se tuhoutui tulipalossa kokonaan. Liisa ja pojat Väinö ja Tauno rakensivat kaikki uudet rakennukset ennen talvisotaa. Heiltäkin olivat kaikki rakennukset purettu, joten he eivät palanneet sodan aikana enää Karjalaan koska Väinö oli kaatunut ja Tauno edelleen sotahommissa.

91 Herman 1897-59 ja Saima 1903-89 (Hietanen) Määttänen

     Elma 1929 (Koskinen), Terttu 1930, (Jokinen), Paavo 1934-89

Herman tunnettiin myös soittaja Hermanina. Herman viljeli maata erittäin tarmokkaasti, hän oli kylän ensimmäinen sokerijuurikkaan viljelijä. Mainittakoon, että Hermanin veli Risto lähti hyvin nuorena yksityisesti opiskelemaan ja valmis­tui kansakouluopettajaksi. Heillä oli rakennukset säilyneet pahasti revittynä, mutta kaikki oli taas korjattuna ennen kuin jou­tuivat ne lopullisesti jättämään.

 

92 Paavo 1895 ja Maijastiina 1897 (Määttänen) Vesterinen

Maire 1920, Niilo 1921-2008, Aili 1923 (Kaiser), Eila 1927, Heimo 1933

Paavo oli syntyisin meren rannalta Vohnalasta ja tuli vävyksi Israli ja Ieva Määttäsen taloon. Israel ja Hermanin isä Antti olivat veljeksiä, joten nämä olivat aikoinaan olleet samaa taloa. Rakennukset olivat heilläkin osittain säilyneet, joista korjaamalla sai asunnon. Tämä oli ensimmäinen talo, joka Haapasillalla korjattiin, joten kaikki sinne palaavat joutui­vat majoittumaan heille. Ahdasta oli mutta kyllä sopu tilaa antoi ja saihan olla omassa kylässä.

93 Sulo 1910 ja Lempi 1910-86 Määttänen

              Osmo 1933, Kaarina 1936 (Mäkiaho). Riitta 1952

Sulo oli Herman Määttäsen veljenpoika ja Lempi oli naapurista Risto Määttäsen tytär. Heidän paikan nimi oli Alakaivo, lieneekö siellä ollut ensimmäinen kylän kaivo? Sulo oli puuseppänä Määttäsen tehtaalla asemalla ja myöhemmin Viipurissa. Perhe asui sota-aikana Alakaivolla ja Sulo oli siellä jossakin.

94 Emil 1903-55 ja Aino 1901-68 (Määttänen) Iivonen

              Lauri 1928, Ester 1930, Ritva 1938

Hanno-Miko-Ville Eemeli talo. Ville oli aikoinaan Hötsölästä muuttanut. Iivosen talo oli ollut aikoinaan kylän vaurain talo.  Eemelin vaimo oli melkein naapurista, Israli Ieva tytär Aino. Heillä oli aivan umpikartano aikaisemmin, mutta sodan aikana oli kaikki rakennukset purettu ja viety pois. He rakensivat uuden navettaraken­nuksen ja tilapäisen tuvan, jossa muuten nykyiset asukkaat vieläkin pitävät majaa.

Jatkettaessa matkaa Hämeenkylään päin, jäi oikealle puolelle Ristianin haka ja vasemmalle Iivosen pellot, jotka jatkuivat naapurikylän rajalle asti. Seuraavana oikealla oli Ristiani niitty ja Haa­pasillan oja, joka sai alkunsa Valkjärven suosta. Ojan takana oli Kalle Kärpäsen pelto- ja metsäpalsta.

Karhongan mäellä oli Haapasillan ja Hämeenkylän kyläraja. Tarinan mukaan oli siellä joskus istunut karhu puussa ja siitä nimitys.  

 

95 Seurojentalo

96 Herman Nikkasen kauppa

     Aivan Jokelan kylän rajalla asuivat veljekset Paavo ja Ville Määttänen, postiosoitteenakin Lohela.

97 Paavo 1880-1941 (Hermani Paavo) ja Justiina 1888-1960 (Havia) Määttänen

Esko 1908-90, Eero 1909-75, Hilkka 1913-20, Heli 1916-85 (Kiesi), Iisakki 1919-50, Lauri 1922-77, Pentti 1925.

Paavo ja Ville jakoivat tilan ja Paavo purki 1916 kamarinsa hirret ja siirsi ne puoli kilometriä Liikolaan päin. Paavo toimi puuseppänä ja rakentajana maanviljelyksen ohella. Esko muutti Helsinkiin ja Eero Viipuriin jo ennen sotaa.

98 Ville (Hermani Ville)1901 ja Elina 1908-89 (Häkli) Määttänen

          Martti 1931, Jaakko 1931, Mauri 1933, Jorma 1934, Esko 1937-49, Yrjö 1943,

          Asta 1945 Taloudessa oli myös Villen sisar Katri 1884-1979.

Villen vaimo Elina oli Hötsölän alakoulun opettajana.

Villen isä Herman (1849) oli muuttanut Hotsölän kylän keskeltä aivan Jokelan kylän rajalle, hänen veljiensä Kustaan ja Villen jakaessa tilan kylänpuoleisen pään

.Ville asui aluksi isänsä Hermanin rakentamaa umpikartanomallista taloa.

99 Antti 1897-40 ja Aino 1902 (Iivonen) Havia

              Jorma 1930-97, Eila 1932 (Mäenpää)