Hämeenkylä (Hämmeekylä)

 

Hämeenkylää kutsuttiin aikaisemmin Hämeeksi. Kylän nimen alkupe­rästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-­nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viit­taava paikka jo ennestään.

Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoi­sessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärven luoteispuolelle, josta se lähti kuta­kuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajätveen.

Hämeenkylässä oli puhekielessä viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.

Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa ja siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jalo­ja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suu­rimman osan omisti Pietarin vallasväki.

 

Kylänosa       Nimi            ha                  Asukkaita 1870-luvulla

Hameenkylä 1 Rättö            178                Rättö, Sintonen

Hämeenkylä 2 Hyrri             482                Pullinen, Määttänen, Seppänen,

Hämeenkylä 3 Hämäläinen   234                Kakko

Hämeenkylä 4 Seppälä         727                Kakko, Mamia, Hussi

Hämeenkylä 5 Muottila        218                Määttänen

Hämeenkylä 6 Määttälä        115                Määttänen, Juvonen

              yht.1954 ha

 

Hämeenkylän talokartta

 

Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulke­nutta tietä. Karhonanmäeltä lähdettäessä oli ensimmäinen talo tien oikealla puolella

 

(1) Viljami 1914-88 (Hiepi Salamoni Viljami) ja Irja Kakko 1915 (Rättö).

   Raimo 1934, Terttu 1936, Aaro 1938, Pentti -47

         Pirsan tie kulki Saatjärven pohjoispuolitse järven ym­päri. Järven läheisyydessä olivat

(2) Edvard 1895-1966 ja Siiri 1895-1992 (Jäppinen) Silvas

         Hertta, Hilkka ja Osmo

Rautatiekirjuri Edvard Ferdinand Silvas ( ent. Weiss) (1895 -1966) Siiri Maria os. Jäppinen (1895-1992) vihittiin Pietarissa 14.4.1918. He pakenivat 2.6.1918 vallankumouksen alettua Suomen puolelle ja asettuivat tilapäisesti asumaan Saatjärvelle.

(3) Claus Weissin 1866-1939 talo.

Pietarissa asuneella ylikonduktööri Klaus Ferdinand Weiss;illä oli talviasuttava kesäpaikka Saatjärvellä jo 1800 luvun lopulla. Vakituisesti hän asui Saatjärvellä 1918 - 1939.

(4) Jalmari 1905-41 ja Aino 1909 (Mamia) Määttänen.

   Eira 1934 (Jussila ent Juselius)          

(5) Herman 1884-1943 ja Helena 1884 (Määttänen) Kakko

        Uuno 1913-61 pso Toini 1914 (Vuorikkinen) ja poika Erkki 1938,

        Mauno 1918, Janne 1920.

(6) Ville 1885-1925 ja Tilda 1874 (Nikkanen) Mamia Myllyoja Ville.

Myllyojan nimen Ville sai paikalla virtaavasta Myllyojasta, jossa perimätiedon mukaan aivan maantien tun­tumassa oli ollut jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana.

(7) Ville 1882 (Kusta Ville) ja Ulla 1886 (Havia) Hussi.

         Eino 1907, Tauno 1911, Rauha 1920 (Pirinen), Hugo 1921.

Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisil­le maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 metriä. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen kuuluneen moottorin.

         Seuraavana oikealla puolen tietä oli

(8) Kalle 1898 ja Elsa 1904 (Määttänen) Nikka­nen.

         Senni 1926

         Siitä erkani vasemmalle Kyttärin tie, jonka varrella ensimmäi­nen talo oli

(9) Juhana 1854 ja Justiina 1858-1912 (Määttänen) Reiman.

         Kalle 1904-1965 ja Elina 1909 (Hytti) >Mirja 1937 (Kurppa)

(10) Ville 1857 ja I pso Helena  1863-1905 Reiman.

II pso Ulla 1878 (Vesterinen).

Johannes 1907, Joonas 1908-73 ja Martta 1908-93 (Kakko) sekä lapset Aarre 1934, Eila 1938 (Liman), Hilkka 1941, Heikki 1944

Toivo 1909-84

(11) Kalle 1879 ja Aino 1892 Kakko,(Ville Mamian leski)

        Elis 1923, Hilja 1929-31, Reima 1932, Juhana 1934

(12) Johannes 1907 ja Siviä 1910-65 (Kutilainen) Reiman,

        Kalevi 1931

(13) Eemeli 1906-31 ja Maria (Kakko) Määttänen

(14) Rikhard 1895-1977 ja Hilda 1892-1928 (Suomalainen) Kakko

        Irja 1917-1990 (Aspelin),

        Bruno 1920-95

(15) Paavo 1890-1964 Kakko.              

(16) Joonas 1892-1956 ja Aino 1899 (Anttalainen) Kakko.

        Lauri 1925

 

(17) Joonas 1898 (Marko Juones) ja  Tilda 1889 (Kakko) Määttänen.

Aino 1917-37, Aura 1919 (Kakko), Mauri 1923-83

(18) Joonas 1886-1956 ja Iida1897 (Määttänen) Reiman.

Joonas tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä

         Reino 1921.

(19) Herman 1903 /Kyläukkolais-Herman ja Martta 1908 Kakko.

         Martti 1929, Pirkko Liisa 1935.

         Tul­taessa jälleen maantielle oli vasemmalla

(20) Joonas 1868-1927 ja Annamaria 1870-1928 (Ryyppö) Ka­kko.

        Oikealla puolella asuivat

(21) Ville 1900 ja Annamaria 1894 (Havia) Mamia. Mari oli Matti Määttäsen leski.

        Hugo 1925, Hilkka 1928, Vilho 1930, Väinö 1932, Irja 1932 (Jussila), Kaarlo 1933,

        Jaakko 1935, Raili 1937 (Sipilä)

        Kuljettaessa maantietä eteenpäin oli seuraavana

(22) Väinö ja Anna Kakko. Väinö oli puutavaran välittäjä, joka oli ostanut talonsa Kivennavalle

muuttaneelta Iivari Kakolta. Jatkettaessa matkaa seurasi

(23) Ville 1892-1940 ja Iida 1900 (Määttänen) Kakko

         Arvo 1919, Hilkka 1922-44 (Launiainen), Aino 1924, Helvi 1926, Anna-Liisa 1928

(24) Ville 1889-1954 ja Miina 1894-1948 (Vesterinen) Huuhka, kauppias

                   Laila 1917-86, Ahti 1919, Erkki 1924, Pentti 1926

          Kauppa oli kylän keskus ja risteyspaikka.

         Siitä lähti tie Suulajärvelle Haasianlah­teen ja Portaanmäentie Määtsemäelle.

         Nikulais-kujasten varrella asuivat

(25) Herman 1886-1955 ja Miina 1893-1970 (Kakki) Kakko

         Eero 1914-78, Aura 1915 (Inkinen), Anna 1918-85 (Nurmiaho) ja

         Annan poika Teuvo 1937,

         Aira 1923 (Virtanen), Irma 1927 (Kesälä), Anja 1931 (Tuomola)

(26) Juhana 1894-1957 ja Roosa 1896-1983 (Matrona Mironova) Kakko.

         Jalmari 1917-37, Esko 1919, Siiri 1920 (Rajala), Kirsti 1930 (Humu)

(27) Iisakki 1882 ja Helena 1883 Kakko

Jalmar 1906, Toini 1908 (Launiainen), Lempi 1913-90 (Määttänen), Urho 1915, Sulo 1922, Ester 1924-34

(28) Kristian 1859-1930 ja Ulla 1862-1926 (Määttänen) Kakko.

         Herman, Juha­na, Iisakki ja Kristian olivat veljeksiä ja kullakin oli oma tilansa.

(29) Herman 1902 -1971 ja Tilda 1892-1960 Kakko

         Sirkka-Liisa. 1928-90 (Valkonen), Benjam 1933, Maili 1936 (Saarimaa)

 (30) Matti 1859 ja Maija 1864 (Toivonen) Kakko

         Kalle 1890 ja Lempi (Mikkonen), lapset Helvi 1912 (Plantig), Rakel, Ruth ja Jaakko

         Tilda 1892-1960

(31) Toivo 1904-63 ja Helena 1906-93 (Määttänen) Kakko

         Seija 1935 (Lehtonen)

(32) Niku 1877 I pso Katri 1879-1915 Kakko                

II Hanna 1888 (Pimiä), poika Leo 1925

(33) Kalle 1880 ja Maijastiina 1887 (Juvonen) Kakko.

         Manda 1906, Vilho 1912, Irja 1914, Maire 1922 (Liesaho), Olavi 1924-44. Irma 1927

Viimeisenä vähän kauempana oli

(34) Eino 1907 ja Elvi 1912 (Nikkanen) Kakko.

         Eini 1930 (Rosenqvist), Eino Kalevi 1933, Leevi 1940, Antti 1941, Pentti 1945

Siihen loppuivat Nikulais­kujasten talot, vaikka tie jatkuikin kärrytienä Viiasuolle ja Saatjärvelle.

 

Nyt palattiin takaisin Huuhkan kaupalle. Kaupan naapurina oli

(35) Maria 1887/ Miko Mari (Määttänen)  pso Mikko Sal.p 1888-1915 Kakko

         Martta 1908, Vilho 1910, Kauko 1914

Tie jatkui edelleen Hämeen Alakylään, josta erkani kärrytie oikealle Saunamäkeen.

(36) Toivo 1907 Kakko ja

(37) Kalle 1891-1938 ja Olga 1897-1968 (Jäske) Kakko

Sylvi 1916 (Ikonen), Arvo 1918-63, Reino 1921-77, Sirkka Liisa 1924-72 (Lehtiranta), Martta 1926 (Itkonen), Pentti 1930, Aulis 1933

(38) Paavo 1855-1928 ja Liisa 1862-1946 (sisarukset) Kakko.

Kärryteiden risteyksestä käännyttiin oikealle, tielle, mikä johti Sepänmäen kujasille ja edelleen maantielle Yläkylään.                   

Saunamäen suunnasta Yläkylään maantielle tultaessa sijaitsivat vasem­malla puolen

(39) Eemil 1893 ja Loviisa 1893 (Seppänen) Luukka,

         Urho 1923, Oiva

(40) Ville 1870 ja Maria 1881 Kakko /Väy-Ville, 

         Joonas 1899-1940, Herman 1902-71, Toivo 1904, Saima  1906, Lydia 1912 (Ahonen), Onni 1918-40

(41) Ville 1901 ja Lahja 1906 (Määttänen) Kakko

Seppo 1933, Silja 1930 (Jortikka), Niilo 1935, Marja 1937 (Rämö), Pertti 1939, Pentti 1941, Timo 1943

(42) Herman 1868 ja Maria 1876 (Iivonen) Kakko,

         Amalia 1894, Katri 1895 (Hytönen), Alina 1902 (Arponen),

         Väinö 1904-44 ja Manda 1900-42 (Reiman),

                   Salme 1927, Hilpi 1930-33, Aulis 1932, Terttu 1937 (Viitanen), Leo -41

         Viljo 1906, Lempi 1908 (Jumppanen), Meeri 1908 (Määttänen), Maire 1922 (Luukas)

(43) Herman 1885-1935 ja Annamaria 1891-1986 (Vaittinen) Määttänen

Armas 1910-60, Helvi 1913 (Harju), Lyyli 1917 (Havia), Sulo 1924, Veikko 1928, Eero 1932

(44) Salomon 1874 ja Anni 1881 (Pullinen) Kakko,

(45) Ville 1879-1940 ja Helena 1886 (Määttänen) Kakko

        Toivo 1907-41, Martta 1908 (Kokko), Saima 1911 (Seppänen)

(46) Anni ja Ulla Kakko sekä ensimmäisenä maantieltä päin

(47) Herman 1902 ja Lyyli 1900 (Iivonen) Mamia.

         Aili 1928, Pentti 1931

 (48) Mikko 1890-1944 ja Aino 1891 (Seppänen) Määttänen

         Niilo 1915-88

(49) Risto 1905 ja Olga 1915 (Alantie) Kakko

         Pentti 1934, Teuvo 1938  Leena 1950

 (50) Johannes 1892 ja Ulla 1890 (Kakko) Mamia.

         Uuno 1911, Jalmari 1913-48 Kerttu 1919, (Jaatinen) Mauri 1921

         Lähdettäessä Saunamäkeen menevälle kärrytielle oli metsätaipaleen jäl­keen

(51) Anni 1879 (Iivonen) Hokkanen

         vähän syrjemmässä tieltä

(52) Aleksei Aleksejeff/Alantie ja Katri Lankinen Aleksei oli Pietarista

         Yrjö, Aleksander, Olga 1915, Viktor,.

(53) Eemil 1887 ja Aleksandra 1894 (Sassa) Asikainen  

        

         Kun kuljettiin jälleen läpi metsätaipaleen, tultiin tieltä katsoen etempänä

(54) Edvard ja Roosa 1897 Asikainen.

         Mirjam 1927, Marjatta 1929

Takaisin Yläkylän maantielle ja sitä pitkin Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen

 

(55) kansakoulu oli mäntymetsän ympäröimä. Matti ja Eila Kallonen (nimenmuutos Korteneva) olivat koulun opettajapariskunta.

Joosep 1905 ja Tyyne 1907 Hänninen, Seija 1932, Pekka  1934

(56) Matti 1861-1934 ja Eeva 1856-1932 (Reiman) Mamia.

Kun laskeuduttiin koulumäkeä alas, tultiin neljän tien risteykseen. Paikkaa kutsuttiin Rintkaksi. Se oli kyläläisten ostospaikka ja nuorison kokoon­tumispaikka.

        Oikealla kulmassa oli

(57) Halilan osuuskaupan myymälä, jonka hoitajana oli Vihtori 1892 ja Aino 1906 Kesäläinen.

         Mirja 1927, Jaakko 1933

         Rätölle vievän tien varressa oli

(58) Miina Hytösen (Juho Hytönen 1861-1918) huvila ja tien toisella puolella

(59) Haukkapuron huvila.

(60) Hantusen talo. jossa Juho Sintonen piti kauppaa ja jossa myöhemmin oli Kanneljärven Kauppa Osakeyhtiö, hoitajana Toivo Pakkanen.

(61) Miina Hytönen. Rätön mäeltä erkani kärry­tie metsäpalstoille. Tien alussa oli

(62) Vorniskoi-talo (talonmiehen asunto), jossa asuivat Helena ja Anni Laukkanen.

Rätön mäen alapuo­lelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi läpi Hämeen Alakylän.

Puron varressa olivat ky­läläisten saunat.

 Mäen alapuolella olivat

(63) Pekka 1893-1955 ja Riikka 1888 (Karttunen) Rättö

Irja 1915 (Kakko), Pentti 1916-42, Kerttu 1918 (Kakko), Sylvi 1920 (Lappalainen/Simmala), Leo 1922-43, Kyllikki 1924 (Mamia), Aino 1927

Pekka Rätön talosta oli lähtöisin Pekan sisarenpoika, Mannerheim-ristin ritari Vil­ho Rättö 1913-2002. Hän sai neljäntenä ja ensimmäisenä miehistöön kuuluvana tämän korkean kunniamerkin, jonka kolme ensimmäistä saajaa olivat ylimpään päällystöön kuuluneita upseereja. Heinäkuussa 1941 Vilho Rättö tuhosi viholliselta vallatulla panssarintorjuntatykillä 3-4 panssa­rivaunua. Neuvokkaana sotilaana hän tähtäsi putken läpi, kun vallatun tykin tähtäyslaitteet oli rikottu.

 (64) Tahvo 1887-1954 ja Ulla 1890-1970 Määttänen.

         Eino 1912-61, Helmi 1916 (Kakko), Toivo 1919

         Lähdettäessä Määtsemäelle oli vasemmalla puolella Juonekse pelto, jos­sa oli ennen ollut

(65) torppa ja sitä asustaneet seppä Jaakko 1841-98 ja Saara 1845-1924 Määttänen.

Vanha tapa oli, että kylän seppä vietiin roikalla hautaan. joka tarkoitti sitä, että kolme hevosta oli ajopelin edessä ja niin myös Jaakko sai tämän kunnian. Koko matkan ajan laulettiin. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Ensim­mäisenä oli

(66) Markko 1891-1946 ja Aino 1898-1969 Määttänen

         Sirkka 1918-88 (Pyysalo), Helvi 1921 (Tapola), Hugo 1925, Eero 1928,

         Lilja 1932 (Aapio)

(67) Herman/Topilais Herman 1869-1941 I pso Katri Sintonen 1869-99 Määttänen

II Eeva-Stiina 1880 

         Hilja 1901, Risto 1903, Emil 1906-31, Onni 1908-78, Lilja 1914 (Salo), Risto 1919,

         Laura 1922 (Urmas)

(68) Mela­nia 1886 (Schunojeva)  ja Ville  1886-1927 Kakko.

Sulaoja ja ojan jälkeen Portaanojan tien­risteys, josta tie vei Yläkylään.

(69) Maria Määttäsen /Pekkolais-Paavali Mari talo.

(70) Tilda Juvo­sen/Samuli Juhana Tilta talo. Ilopellon tien risteyksessä oli tien oikealla puolella

(71) Eino 1909-97 ja Eeva 1903-93 (Pohjola) Määttänen.

         Erkki 1930-Veikko 1932-32, Paavo 1933, Matti 1935, Kyllikki 1935, Aarne 1938, Jaakko -46

(72) kaupanhoitaja Vihtori 1892 ja Aino 1895 Kesäläisen talo puutarhoineen ja seuraavana

         Mirjam 1927

(73) Anni Määttänen.

         Lauko-ojan notko, josta noustiin Muva-aholle. Oikealla puolella

(74) Kalle 1906-33/Marko Paavo Juhana Kalle ja Aino 1907-81 Määttänen.

         Hilja 1928, Heikki 1933.

(75) Paavo /Posti-Paavo 1872-1959 ja II pso Ulla 1887-1977 (Määttänen) Sintonen.

         Elma 1924 (Kuusivuori), Kerttu 1926 (Kivinen), Arvi 1929

         Kun tultiin takaisin kylätielle, oli vasemmalla puolella

(76) Risto Määttänen Seuraavasta tienmutkasta lähti polku

(77) Soltanouskin vorniskoille (piharuvalle). Kun tultiin jälleen kylätielle, oli vasemmalla puolen

(78) Joonas 1901-51 ja Aino 1900-94 Määttänen.

   Elvi 1925 (Ikuri), Lempi Liisa 1928 (Nietosvaara), Sulo Ilmari 1931, Sylvi 1933

(Laakkio), Martti 1936, Taisto 1941, Raija 1944 (Palmunen)

Sulaojan ylittämisen jälkeen

(79) Paavo 1874-1931 ja Kristiina 1871-1935 (Kakko Hyttilästä) Määttänen

Juhana 1897, Helena 1903-30, Väinö 1909, Hilja 1911 (Luukka)

Paavoa kutsuttiin myös Posti-Paavoksi, koska  hän peri postin kuljettamisen Paavo Sintoselta.

Oikealla puolen tietä oli

(80) Ville Ja Maria 1896 ”Massa” (Kalinenova) Juvonen ja vastapuolella

(81) Paavo 1889-1966 ja Anisja 1896 (Lebedeff) Juvonen.

         Lyyli 1917 (Laaksonen/Loimunoro), Aili 1919, Niilo 1921, Raili 1928, Lauri 1931,

         Tauno 1933, Kirsti 1937 (Virta)

(82) Jalmari 1896 ja Anni 1896 (Juvonen) Lasonen.

         Eila 1932 (Iltanen/Sainio), Elsa 1935 (Seppänen)

(83) Ville /RiikaVille 1882 veneentekijä ja Maria 1881 (Tuomonen/ Paavo Määttäsen leski).

Juvonen

(84) Johannes 1887 ja Siiri 1890 (Näkki) Määttänen.

   Bruno 1912 ja Helga 1917 (Ekvall)

         Johannes oli aika­naan hyvä räätäli, jolla oli sekä apulaisia että oppipoikia työssä.

(85) Mikko 1864-1961 ja Helena 1876-1945 (Määttänen) Juvonen.

         Eino 1907-86, Urho 1911-41, Impi 1913-79, Veera 1916-26

Mikko oli aikanaan palvellut kolme vuotta Suomen kaartissa ja oli suoraryhtinen vielä

90­-vuotiaana.

Kun kuljettiin jalkapolkua yli notkon, tultiin Välihovin vorniskoille, jossa asuivat

(86) Väinö 1905-48 ja Laina 1911 (Havia) Rättö.

   Mailis 1937 (Clayton), Hilpas 1938, Seija 1940 (Tuhkanen), Silja –45 (Välttilä)

         Palatessa takaisin Väli­hovin tietä Määtsemäelle menevälle tielle, erkani siitä kohta tie

(87) Herman 1881-45 ja Helena 1879-1949 (Määttänen) Rättö

(88) Risto (IkkunaRisto) 1889-55 ja Katri 1890-1970 (Vesterinen) Havia.

Laina 1911 (Rättö), Niilo 1913-40, Mauno 1916, Pauli 1918-40, Hannu 1921, Pentti 1924, Otto 1927, Pertti 1929, Hilkka 1932.

Risto oli hyvä puuseppä ja nuorempana ahkera metsästäjä. Katri kertoi aikanaan paljon kannakselaista perinnetietoa tutkijoille ja keräilijöille.

Kun ylitettiin jalkapolkua pitkin Rasinmäen notkot, tultiin Rintkalta Alakylään tuovalle tielle.

 

(89) Kustaa 1873 ja Justiina 1875 (Sarvi) Määttänen.

         Ville 1897, Aliina 1899, Lyyli 1901, Bertta 1903, Saima 1905 (Viitelä), Eino 1907,

         Hilma 1909-84 (Repo), Lempi 1912 (Joronen), Arvi Einari 1914-44, Sulo Martti 1917

         Talon ohi vievä tie teki päärynää muistuttavan lenkin.

(90) Aleksanteri 1894 ja Maria 1891 (Määttänen) Seppänen Autoilija Urjalasta

   Unto 1916-97, Siiri 1920, Aarre 1922

(91) Taavetti 1905-85 ja Tyyne 1813-90 (Myllyoja) Sintonen.

         Irma 1938 (Koski), Jorma 1941.

Taave­tin isoisä Matti oli muuttanut Muolaasta.

         Sintosen talon luota lähtivät Hyrin­pellon kujaset, joiden varrella oli

(92) Aino 1900-71 (Sintonen) ja Juhana 1896-1928 Määttänen.

   Inkeri 1924, Irene 1926 (Nieminen), Veikko 1929-33. Irene muutti Australiaan

(93) Matti 1897 ja Marja 1893 (Kakko) Määttänen

(94)  Herman ja Maija Määttäsen perikunta,

(95) Nikodemus 1854-1923 ja Ristiina 1871-1957 (Kakko) Määttäsen perikunta sekä

(96) Paavo 1901 ja Katri 1905-92 Määttänen

   Pentti 1927, Sisko 1929, Kirsti -42

(97) Paavo 1896-1973 ja Elina (Elli) 1897 (Veijalainen) Määttänen

         Raija 1940 (Vacker)

(98) Joonas 1873-1917 ja Kata 1873-1951 (Nikolajeva) Määttänen perikunta.

(99) Ville ja Malassa Kakon talolle, ja viimeisenä oli

(100) Risto 1892-1860 ja Anni 1890-1958 Määttänen.

Eero 1915-15, Taimi 1916-79 (Seppänen), Elma 1918-93 (Rapanen), Toivo 1920-54, Mauri 1922, Oiva 1926, Aino 1927 (Siltala), Pirkko 1931 (Tuukkanen/Vaari), Helvi 1932 (Ritari)

 

(101) Hornin huvila

omistaja oli kreikkalainen Kasurskij.

 

(102) Vihtori 1898 ja Elsa 1900 (Pullinen)

        Määttänen.

        Terttu 1922, Arvo 1924, Reino 1927

(103) Nuoriso- ja maamiesseuran talo.

 Talo oli entisestä venäläisestä huvilasta korjattu ja siitä oli saatu vapaa-ajan viettopaikka.

 

(104) Anti Helena huvila, jossa asuivat Adam 1884 ja Ulla 1886 (Mamia) Määttänen

        Talossa oli aikaisemmin postitoi­misto.

         Hyrilän tien oikealla puolella oli

(105) Eerik 1853-1930 Määttänen Sepä lerika mökki.

(106) Salomon /Kala­Salomoni 1872-1933 ja Mari 1879-1942 (Pullinen) Määttänen

         Manda 1903, Ville 1906, Saima 1909, Emil 1912, Johannes 1920

(107) Mimmi ja Laura Björk­lundin 

      Björklundeilla oli kuusi huvilaa: Tyynelä, Metsäpirtti, Pohjola, Onnen­toivo, Alppila ja Lintula.

(108) Gerda Suulamon huvila. Suulamon huvila oli nimeltään Rauhala.

(109) Artturi 1912 ja Anna 1910 (Seppänen) Pullinen.

        Siitä päästiin kinttupolkua pitkin kylätielle

(110) Paavo 1881 ja Ulla 1887 (Kakko) Mamia.

         Urho 1911, Hanna 1914 (Lamppu-Laikoski), Ilmari 1919, Hilkka 1921,

         Aili 1924 (Rikkonen)

         Notkon ylittämisen jälkeen

(111) Karoliina Charlotte 1861 (Handman), Milhanin  leski.

Ennen talvisotaa hu­vilan omisti Alma Starck, joka korjautti sitä ja rakennutti lisää sekä perusti Hiekkaranta-nimisen yksityisen tuberkuloosiparantolan.

Naapu­rina olivat Beckerin huvilat:

(112) Iso-Annila ja

(113) Becker.

(114) Otto1877 Pennola, ent Ahlfors, talossa oli korjausvers­tas

(115) Paavo 1894-1962 ja Maria 1885 (Scestakowa) Seppänen.

         Vilho 1916, Otto 1920, Hilkka 1924, Pentti 1927, Tuulikki 1929 (Harju)

 

Palattaessa takaisin Rintkasta tulleelle maantielle, siitä erkani kärrytie hyriläisten Avo-ojaniityille.

(116) Mikko 1881-1928 ja Maijastiina 1883-1947 (Reiman) Määttänen

         Väinö 1908-47

 Sepä-Miko talo ja paja, jossa Mikko kengitti hevosia ja korjasi ajopelejä. Nyt tultiin Kusta Paavon hiekka­kuopalle, josta erkani Yläkylään johtava kärrytie. Matka jatkui Saunamäelle, joka perimätiedon mukaan oli saanut ni­mensä siitä, että vihollisen hyökätessä asukkaat pakenivat silloin paikal­la olleeseen korpeen ja rakensivat sinne asumukseksi saunoja.

        Kohta erkani tie oikealle ja ensimmäisenä oli

(117) rouva Maliskovan iso kaksi­kerroksinen huvila.

         Rouva Maliskova oli entinen sairaanhoitaja, joka antoi monelle kyläläiselle ensiavun.

(118) Mikko ja Armi Lempinen Tulleet  Kivennavalta

(119) venäläisen emigrantin Nikolai Martinsson.

         Läheltä Vääräsil­taa erkani polku koneenhoitaja-mylläri

(120) Ville ja Maria Kokon asu­mukselle.

Vääräsilta oli saanut nimensä, kun Adam Määttänen oli siirtänyt siltaa vasemmalle siksi, että se kiersi hänen asuntonsa.

(121) Veljekset Määttänen Oy:n huvila, jossa Maria Kakko piti jonkin aikaa täysihoitolaa.

         Joonas ja Anna Määttänen rakennuttivat aikanaan höyrykoneen voimin käyvän

(122) Sahan. Sen Veljekset Määtänen Oy sitten laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli

höyläämä ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.

 

(123) Veljekset Määttänen Oy:n asuintalo.         Herman Määttänen 1895-1956       

Rakennus oli kaksikerroksinen, umpipihan tyylinen kokonaisuus.

        Toisella puolella tietä oli

(124) kaup­pa ja isoja varastorakennuksia.

 

(125) Jooseppi 1869-1909 ja Ulla 1878-1946                    

         Seppäsen perikunnan talo, jossa isännyyttä piti  Mikko 1901-91 Seppänen.

         sisaruksia Hilma 1900-89, Eino 1903-91, Aliina 1906, Lyyli 1908-13

 (126) Herman 1878-1959 ja Miina 1878-1934 (Määttänen)Seppänen

         Kalle 1903-87, Väinö 1905-85, Ville 1908-14, Anna 1910 (Pullinen), Joonas 1912,

         Siiri 1915-85 (Parila), Mirjam 1920-89, Tyyne 1923 (Saksa)

II Maria 1883-1971 (Nikkanen)

            Talo­ oli Muolaan Ilolasta Hämeenkylään muuttaneiden Seppästen kanta­talo.

 

         Seuraavana oli paritalomallinen rakennus, jossa asuivat

         Helena Seppänen 1878-1959 (Määttänen) sekä

 

(128) Toivo 1905-61 ja Saima 1911 (Kakko) Seppänen

         Helvi 1929 (Repin), Irma 1932 (Lehtinen), Kaino Tauno 1936

(129) Ville 1903-41 ja Saima 1905-90 Seppänen.

         Olavi 1927, Leila 1931 (Kokki), Marjatta 1937 (Kalevo)

Avo-ojan notkossa oli silta ja joka oli maantien suunnassa Hämeenkylän ja Hötsölän kyläraja.

        Jooseppi ja Ulla Seppäsen perikunnan talon luota lähti tie Nurmoisiin Sen varrella oli

(130) Ville 1874-1952  I pso Helena 1882-1923 (Määttänen) Seppänen

        jossa isäntänä oli Urho 1909-86, Martta 1911-38, Sirkka 1916 (Humaloja)

II Annamaria1889-1976 (Mero),

        Siinä oli myös tienristeys, josta tie erkani Suoran­taan.

         Tämän tien varrella lähellä järveä oli

(131) Niilo ja Signe Starckin huvila ja useita satoja yksilöitä käsittänyt sinikettutarha. järven rannassa oli myös Veljekset Määttäsen omistama

(132) Kivikuokan huvila.